Näkökulma: Arvo Pärtiä alasti

Adam's Passion -teos herättää tänä vuonna Virossa paljon keskustelua siitä, millaisessa kontekstissa Arvo Pärtin musiikkia voi ja saa esittää, ennustaa Yle Uutisten kulttuuritoimittaja Jussi Mankkinen.

Näkökulmat
Jussi Mankkinen
Yle

Alaston mies kävelee catwalkia pitkin hitaammin kuin hidastetussa filmissä, pistää puunoksan päähänsä ja kävelee sitten yhtä hypnoottisen hitaasti takaisin. Olen sulkenut virran kännykästäni, mutta arvioisin, että kohtaus kestää noin 15 minuuttia. Joka tapauksessa se on niin pitkä, että lähimuistiin tallentuu miehen jokainen ihokarva, lihassäie ja tietysti muitakin asioita.

Tällä tavalla lähtee liikkeelle säveltäjälegenda Arvo Pärtin ja pitkän linjan avantgarde-ohjaajan Robert Wilsonin yhteistyö, Adam's Passion.

Pärt ja Wilson kohtasivat kuusi vuotta sitten Vatikaanissa, ihastelivat toistensa taiteellisia tuotoksia ja päättivät tehdä jotakin hyvin erilaista. Ja sitähän Adam's Passion yleisilmeeeltään onkin: varsin abstraktia ja vapaan assosiaation värittämää, kauniisti valaistua visualisointia, jonka kuvakerronnallinen tempo on hyvin, hyvin_ larghissimo._

Adam's Passionin tavoitteena on selvästikin mielikuvien ravistelu ja Pärtin musiikillisen imagon laventaminen.

Jussi Mankkinen

Teos koostuu Pärtin musiikista 40 vuoden ajalta, siinä on mukanaAdam's Lamentia,Tabula RasaasekäMiserereä. Lisäksi Pärt on säveltänyt mukaan aivan uudenkin osan,Sequentian, jonka hän on "omistanut koko sydämestään" Wilsonille.

Siinä missä meillä suomalaisilla on Sibelius, virolaisilla on Pärt.

Tai oikeammin, henkistynyttä sävelmaisemaa loihtiva Pärt on virolaisille kansallisaarre, jonka musiikki on kontekstoitu ja kanonisoitu hyvin tarkkaan.

Adam's Passionsai ensi-iltanaan raivoisat aplodit, mutta kun kyselin paikallisten mielipiteitä teoksesta, moni halusi nukkua yön yli ja pohdiskella, mitä oikein tuli koettua – Pärtin musiikkia kun ei ole totuttu näkemään Virossa näin kokeellisissa yhteyksissä. Jo esityspaikkakin on varsin hätkähdyttävä: Pohjois-Tallinnassa romuluisessa ympäristössä sijaitseva antiikkinen teollisuushalli, jossa on aiemmin valmistettu sukellusveneitä.

Henkistynyttä sävelmaisemaa loihtiva Pärt on virolaisille kansallisaarre.

Jussi Mankkinen

Kun haastattelin esityksen kapellimestaria Tõnu Kaljustea, tämä totesi, ettei tällainen kuvakerronta ole suurelle virolaiselle yleisölle vielä tuttua, mutta että aiheesta syntyvä keskustelu on vain hyväksi.

Veikkaan, että kiivastakin mielipiteenvaihtoa voi syntyä.

Vaikka Adam's Passionista on räikeästi tabuja rikkova, anarkistinen kokeellisuus kaukana, sen tavoitteena on selvästikin mielikuvien ravistelu ja Pärtin henkistyneen musiikillisen imagon laventaminen, ehkä uudistaminenkin.

Pärt itse on vaikuttanut koko prosessiin tyytyväiseltä. Tiedotustilaisuudessa hän oli poikkeuksellisen vuolassanainen. Ensi-illan jälkeen tänä vuonna 80 vuotta täyttävä kovakuntoinen säveltäjä taas kipusi hymyillen kiikkeriä ja kapoisia metalliportaita ylös orkesterilehterille yhtä vauhdikkkaasti ja höyhenenkeveästi kuin nuori poika.