Olkiluoto nelonen kaatui – Kannattaako ydinvoimaa rakentaa?

Asiantuntijat ovat erimielisiä Olkiluoto nelosen rakentamatta jäämisen vaikutuksista sähkön tuontitarpeeseen. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen uskoo sähkön tuontitarpeen kasvavan, kun talous lähtee jälleen nousuun. Energia-alan professori Peter Lund epäilee uuden kapasiteetin rakentamistarvetta.

talous
OL4 havainnekuva.
OL4 havainnekuva.Teollisuuden Voima

Teollisuuden voima ilmoitti eilen, että se ei aio hakea rakentamislupaa neljännelle ydinvoimayksikölle Olkiluotoon, koska Olkiluoto kolmonen on viivästynyt niin pahasti. Tulevaisuuden sähköntuotantoon Suomessa on siis tulossa yhden ydinvoimalan kokoinen aukko.

Energia-alan asiantuntijat ovat eri mieltä siitä mikä vaikutus sillä olisi energian tuontitarpeen kasvuun. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen pitää lisäkapasiteetin tarvetta ilmeisenä.

– Kyllähän tulevaisuudessa, kun talous saadaan kasvuun, niin energian tarve tulee edelleen kasvamaan ja sähkön käyttökin lisääntymään, sanoo Naukkarinen.

– Ja tietysti, jos tämmöisiä investointeja ei saada toteutettua, niin se helposti johtaa siihen, että tuonti kasvaa nykyisestäänkin. Mitä enemmän on omaa tuotantoa, niin sen vähemmän tarvitaan tuontia ja sen omavaraisempia me ollaan. Sillä on ilman muuta jo kansantaloludenkin ja kauppataseen kannalta aika suuri merkitys.

Olkiluoto kolme korvaa sähkön tuontitarvetta

Tällä hetkellä Suomeen tuodaan sähköstä jo 20 prosenttia ulkomailta. Aalto-yliopiston soveltavan fysiikan professori Peter Lund on sitä mieltä, että nykyisellä sähköntuonnilla pärjätään, vaikka Olkiluoto nelosta ei rakenneta. Hän perustelee näkemystään sillä, että sähkön kulutus on vähentynyt huippuvuosista yhden ydinvoimalan verran.

– Se että me tuodaan sähköä Ruotsista tällä hetkellä varsin paljon johtuu siitä, että Olkiluoto kolme on viivästynyt. Siinä vaiheessa, kun Olkiluoto kolme -voimala valmistuu, niin vähenee myös tämä sähkön tuontikin, mikä meillä nyt on aika vahvaa, Lund arvioi.

Lundin mukaan tilannetta kannattaa katsoa siltäkin kannalta, että hänen mukaansa Ruotsissa tulee olemaan neljän – viiden ydinvoimalan tuotannon verran suhteellisen halpaa ylijäämäsähköä seuraavan 10 - 15 vuoden aikana ja sähkön tuonti on jopa kannattavaa.

Uusien sähköntuotantotekniikoiden rakentamisessa Lundin mielestä suurin motivaatiotekijä olisi nyt työpaikkojen ja talouskasvun luominen, ei niinkään sähköntarve.

Suomen ydinvoimateollisuus uskoo vielä ydinvoimarakentamisen kannattavuuteen

Ruotsin energiajätti Vattenfall ilmoitti vastikään luopuvansa uudesta ydinvoimalahankkeesta ja sulkevansa kaksi vanhaa ydinvoimalaa etuajassa. Perusteluna on ydinvoiman ja sen rakentamisen taloudellinen kannattamattomuus. Vattenfallin Pohjoismaiden johtaja Thorbjörn Wahlborg ihmettelee suomalaishankkeiden taloudellista järkeä.

– On vaikea nähdä miten uuden ydinvoiman rakentaminen Suomeen voisi kannattaa, hän sanoo.

Juha Naukkarinen kuitenkin uskoo, että uudet ydinvoimahankkeet Suomessa kannattavat.

– Kyllä meidän mielestä ydinvoimalla on edelleen merkittävä rooli. Kyllähän se on erittäin tehokas tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä, ja kun investointi on tehty, niin se on valtavan kustannustehokas tapa tuottaa sähköä, eli se pitää huolta siitä, että sähkön hinta pysyy edullisena ja kilpailukykyisenä.

Tähän uskoo myös Fennovoima, joka Olkiluodon vaikeuksista huolimatta jatkaa täydellä vauhdilla Pyhäjoen ydinvoimalan edistämistä.

– Fennovoiman hanke menee hyvin ja aikataulussaan eteenpäin enkä tosiaan näe näiden kahden hankkeen välillä suoranaista yhteyttä, että tällä olisi mitään vaikutusta meidän aikatauluun tai tahtotilaan missään tapauksessa, sanoo Fennovoiman sidosryhmäjohtaja Tuomas Huttunen.

Wahlborgin epäilyt Huttunen torjuu toteamalla, että Suomessa sähkön hinta on korkeampi kuin Ruotsissa ja Ruotsissa ydinvoiman kannattavuutta heikentää myös ydinvoimavero, jota ollaan vielä korottamassa, ja jollaista Suomessa ei ole.

– Tähän voin vain sanoa, että meillä on osakaskunta, joista jokainen on tehnyt investointipäätöksen katsoessaan, että hanke on kannattava. Pitää muistaa, että se voimala tuottaa sähköä vajaan kymmenen vuoden päästä ja seuraavan kuudenkymmenen vuoden ajan eli kyseessä on hyvin pitkäkestoinen hanke, Huttunen toteaa.