Itävalta antaa piutpaut Natolle

Itävalta pitää puolueettomuuspolitiikastaan kiinni eikä aio hakea Nato-jäsenyyttä. Itävalta lupasi pysyä puolueettomana saatuaan itsenäisyytensä takaisin 60 vuotta sitten. Itävallassa Nato-jäsenyydestä ei edes enää keskustella.

Ulkomaat
Itävalta sai itsenäisyytensä takaisin tasan 60 vuotta sitten Belvederen linnassa, Wienissä.
Itävalta sai itsenäisyytensä takaisin tasan 60 vuotta sitten Belvederen linnassa, Wienissä. Yle

Tänään on kulunut tasan 60 vuotta siitä, kun Itävalta sai itsenäisyytensä takaisin ja lupasi pysyä puolueettomana. Itävallan puolueettomuuspolitiikka ei muutu, maan ulkoministeri Sebastian Kurz sanoo Ylelle antamassaan haastattelussa.

Itävallan ulkoministerin Sebastian Kurzin mukaan puolueettomuudesta on tullut osa itävaltalaisten identiteettiä.
Itävallan ulkoministerin Sebastian Kurzin mukaan puolueettomuudesta on tullut osa itävaltalaisten identiteettiä.Yle

– Puolueettomuutemme ei ole pelkästään osa Itävallan perustuslakia, vaan nyttemmin siitä on tullut osa itävaltalaisten identiteettiä, ulkoministeri Sebastian Kurz sanoo Ylelle.

Itävalta käyttää edelleen sanaa puolueettomuus eikä ole alkanut puhua liittoutumattomuudesta. Ulkoministerin mielestä pitää kuitenkin olla tarkkana, mitä puolueettomuudella tarkoitetaan.

– Se tarkoittaa meille sotilaallista puolueettomuutta. Se ei tarkoita, ettei meillä olisi mielipidettä tai että katsoisimme sivuun, tai ettemme osallistuisi kansainvälisiin operaatioihin, ulkoministeri Kurz sanoo.

Itävalta osallistuu Venäjän vastaisiin pakotteisiin, mutta maa kuuluu varovaisten maiden ryhmään.

Professori Heinz Gärtner on Itävallan kansainvälisen politiikan instituutin johtaja, joka on erikoistunut maan puolueettomuuteen.

– Itävalta osallistuu virallisesti Venäjän vastaisiin pakotteisiin, mutta Itävalta on yksi maista, joka ei halua tiukentaa pakotteita, professori Gärtner sanoo.

Professori Gärtnerin mielestä Itävallan puolueettomuus voisi olla hyvä esimerkki Ukrainalle.

Itävallan itsenäisyys takaisin 60 vuotta sitten

Itävalta sai itsenäisyytensä takaisin 15. toukokuuta vuonna 1955, kun maa lupasi olla puolueeton, ja toisen maailmansodan voittajavaltiot hyväksyivät Itävallan niin sanotun valtiosopimuksen. Varsinkin Neuvostoliitolle oli tärkeää, ettei Itävalta enää koskaan liittyisi yhteen Saksan kanssa.

– Itävalta on vapaa, maan silloinen ulkoministeri Leopold Figl huudahti tasan 60 vuotta sitten, kun sopimus oli allekirjoitettu.

Puolueettomuuspolitiikka on jatkunut siitä asti. Nato-jäsenyydestä käytiin lyhyt keskustelu 15 vuotta sitten, mutta ajatus ei saanut Itävallassa tuulta siipiensä alle. Ainakin 85 prosenttia väestöstä on Nato-jäsenyyttä vastaan. Välttämättömyydestä tuli tavallaan hyve.

"Venäjä ei uhka Itävallalle"

Venäjää eivät itävaltalaiset ulkopolitiikan asiantuntijat pidä maalleen uhkana.

Professori Heinz Gärtner arvioi, ettei Venäjä ole uhka Itävallalle.
Professori Heinz Gärtner arvioi, ettei Venäjä ole uhka Itävallalle.Yle

– Venäjä ei ole uhka Itävallalle, eikä Venäjä ole uhka Nato-maillekaan.Itävallan turvallisuushaasteet tulevat etelästä, professori Gärtner sanoo.

Ulkoministeri Sebastian Kurz on samaa mieltä. Kurzin mukaan kun ennen varauduttiin perinteisiin konflikteihin naapurimaita vastaan, nyt uhkakuvat ovat muuttuneet.

– Nyt näemme uhkakuvina paljon enemmän terrorismia sekä muita uhkia. Niiden suhteen emme pysy puolueettomina. Silloin pitää olla solidaarinen Euroopan kanssa sekä varustautua että puolustautua niitä uhkia vastaan, Itävallan ulkoministeri Sebastian Kurz sanoo.

Wien