Tutkimattomassa kaivossa voi piillä ikävä yllätys – väri ja maku eivät aina paljasta ongelmia

Kaivoveden tutkiminen unohtuu monilta kotitalouksilta ja mökkiläisiltä. Kaivovesi olisi syytä tutkituttaa kolmen vuoden välein. Kaivovedessä voi olla terveydelle haitallisia aineita, vaikka vesi olisi kirkasta ja hyvän makuista.

Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Kuopion Humalajoella asuva Martti Sikanen on käyttänyt samaa kaivoa jo vuosikymmeniä. Vanha kivikaivo on Sikasen ukin peruja 1920-luvulta. Monissa kaivoissa on ainakin joskus pulmia vedenlaadussa tai riittävyydessä. Martti Sikanen on päässyt helpolla, oma kaivo ei juuri huolta aiheuta.  

– Välttämättä ei ole tarvinnut huoltaa joka vuosi ollenkaan. Vesi tulee omia aikojaan ja pumppu nostaa säiliöön sieltä kotikäyttöön.

Tyypillisesti kaivovesi saastuu, kun jätevesiä pääsee pohjaveteen ja kulkeutuu kaivoon. Myös joku eläin saattaa joskus joutua kaivoon. Myös norovirus pilaa helposti kaivoja. 

– Norovirusta ei tarvitse päästä paljonkaan pohjaveteen niin voi tulla vatsatautia, luonnehtii johtava tutkija Ilkka Miettinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Tutkimus kyllä paljastaa onko vedessä ongelmia, rautaa, mangaania, arseenia, uraania tai fluoridia.

Hannu Komulainen

Kaivovesien kemiallisessa laadussa on eroja ympäri maata. Arseeni kiusaa Pirkanmaalla ja uraani pääkaupunkiseudulla. Paikoin kaivovesi on myös rautapitoista.

Keskimäärin Suomessa joka neljännessä porakaivossa on liikaa mangaania. Se ilmenee vedessä harmaana tai tummana sakkana.

– Pitkään jos juo mangaanipitoista vettä niin siihen liittyy terveysriski. Etenkin lapsilla mangaani vaikuttaa keskushermostoon haitallisesti, sanoo tutkimusprofessori Hannu Komulainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Tutkimus paljastaa kaivon kunnon

Suositusten mukaan kaivovesi olisi hyvä tutkituttaa kolmen vuoden välein. Laboratoriotutkimukset maksavat laajuudesta riippuen muutamasta kympistä noin 300 euroon. Kaivoveden voi tutkituttaa helposti yksityisissä yrityksissä ympäri maata. Kuopiossa, Joensuussa ja Kajaanissa toimiva Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy tutkii vuosittain satoja kaivovesinäytteitä.

Kysyntäpiikki näkyy etenkin keväisin. Kaivovettä tutkituttaessa on hyvä hakea tutkimusastia laboratoriosta. Tämä takaa sen, että vesinäytteestä saadaan varmasti luotettavaa tutkimustietoa.

Tutkimusprofessori Hannu Komulainen kannustaa mökkiläisiä ja kaivoveden vakituisia käyttäjiä selvittämään oman kaivon laadun. Omat aistihavainnot eivät välttämättä paljasta mahdollisia laatuongelmia.     

– Ainakin vähintään kerran kannattaa kaivo tutkituttaa. Tutkimus kyllä paljastaa onko vedessä ongelmia, rautaa, mangaania, arseenia, uraania tai fluoridia.

Mikäli kaivovedessä on paljon rautaa, vesi on ruskeaa. Mangaani puolestaan aiheuttaa mustaa sakkaa veteen.

Kuopiolainen Martti Sikanen on niin tyytyväinen omaan kaivoonsa, että liittyminen kunnalliseen vesijohtoverkostoon ei ainakaan vielä ole tarpeen.

– Tuossa se olisi linja noin kilometrin päässä. Omalla kaivolla on hyvin pärjätty. Tosi ei se oma vesikään aivan ilmaista ole, sillä pumppukin on joskus uusittava, arvioi Martti Sikanen.