Egyptin ex-presidentti Mohamed Mursi tuomittiin kuolemaan

Tuomion syynä olivat väkivallanteot ja joukkopako vankilasta vuonna 2011. Mursin lisäksi kuolemaan tuomittiin 105 muuta muslimiveljeskunnan jäsentä.

Ulkomaat
Valokuvassa Egyptin entinen presidentti Mohamed Mursi kuuntelee tuomionsa luentaa Kairossa 16. toukokuuta.
Valokuvassa Egyptin entinen presidentti Mohamed Mursi kuuntelee tuomionsa luentaa oikeussalin sellissä Kairossa 16. toukokuuta.Khaled Desouki / AFP / Lehtikuva

Egyptiläinen oikeusistuin ilmoitti kuolemantuomiosta lauantaina maan pääkaupungissa Kairossa.

Mursi ja joukko muita syytettyjä tuomittiin poliisin sieppauksesta ja surmasta, hyökkäyksestä poliisia vastaan ja vankilapaosta, jotka tapahtuivat pitkäaikaisen presidentin Hosni Mubarakin vastaisen kansannousun aikana.

Syyttäjän mukaan palestiinalaisten Hamas-järjestöön kuuluneet taistelijat tunkeutuivat maahan Gazasta tunnelien kautta. Kansannousun kaaosmaisessa tilanteessa asemiehet raivasivat tiensä useaan vankilaan, vapauttivat Mursin ja yli 30 muuta muslimiveljeskunnan johtajaa sekä noin 20 000 muuta vankia. Useita vanginvartijoita surmattiin.

Mursin kuolemantuomiota ei kuitenkaan panna täytäntöön ennen kuin asiassa on kuultu maan korkeinta uskonoppinutta. Hänen lausuntonsa on luonteeltaan neuvoa-antava eikä sido tuomioistuinta. Mursilla on myös oikeus valittaa tuomiosta. Lopullinen tuomio on määrä antaa 2. kesäkuuta.

Mursi valittiin presidentiksi Egyptin ensimmäisissä vapaissa vaaleissa vuonna 2012 sen jälkeen kun Hosni Mubarak oli syrjäytetty kansannousussa. Mursi oli muslimiveljeskunnan perustaman vapaus- ja oikeuspuolueen ehdokas. Armeija puolestaan syrjäytti Mursin vallasta heinäkuussa 2013.

Tämän vuoden huhtikuussa Mursi tuomittiin 20 vuodeksi vankeuteen mielenosoittajien surmaamisesta presidentinpalatsin ulkopuolella joulukuussa 2012.

Muslimiveljeskunta vetoaa tuomion kumoamiseksi

Vangin asuun puettu Mursi kuunteli kuolemantuomion julistamista oikeussalin häkissä.

Mursin kanssa yli sadasta kuolemantuomion saaneesta useimmat tuomittiin poissaolevina. Tuomittujen joukossa on noin 70 palestiinalaista.

Oikeudessa käsiteltiiin myös toista erillistä juttua, jossa muslimiveljeskunnan johtajiin kuuluva Khairat el-Shater ja 15 muuta tuomittiin kuolemaan. Oikeuden mielestä el-Shater syyllistyi ulkomaisten aseistettujen ryhmien kanssa salaliittoon Egyptiä vastaan.

Armeijan vallankaappauksen jälkeen muslimiveljeskunta kiellettiin ja se on jatkanut toimintaansa maan alla. Muslimiveljeskunnan virkailija Amr Darrag on vedonnut kansainväliseen yhteisöön, että se yrittäisi estää Mursin kuolemantuomion. Darrag pitää Mursin tuomiota poliittisena.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet Egyptin viranomaisia ihmisoikeusloukkauksista muslimiveljeskunnan vastaisen kampanjan aikana.

Amnesty International vaati lauantaina Mursin vapauttamista tai uutta oikeudenkäyntiä. Amnestyn mielestä Mursin tuomioon johtanut oikeusprosessi ei ollut pätevä.

Vain muutama tunti Mursin tuomion julistamisen jälkeen El-Arishin kaupungissa Siinailla ammuttiin kolme tuomaria, kertoo poliisi uutistoimisto AFP:n mukaan. Lisäksi kolme muuta tuomaria haavoittui. Turvallisuusjoukot ja islamistit ottavat usein yhteen alueella.

Juusola: kuolemantuomiota tuskin pannaan toimeen

Professori Hannu Juusolan mielestä kuolemantuomioilla Egyptin viranomaisten tarkoituksena on sekä pelotella että murskata muslimiveljeskunta.

– Egyptin nykyjohto on pyrkinyt tavattoman voimakkaasti murskaamaan muslimiveljeskunnan, ja tämäntyyppiset tuomiot ovat kohdistuneet koko keskeiseen muslimiveljeskunnan johtoon, arvioi professori Juusola Helsingin yliopistosta.

Juusola uskoo, että läheskään kaikkia kuolemantuomioita ei kuitenkaan lopulta toteuteta, muun muassa kansainvälisen paineen takia.

– Pitäisin hyvin mahdollisena tai jopa todennäköisenä, että ainakaan lyhyellä tähtäimellä tätä kuolemantuomiota ei panna toteen, Juusola sanoo Mursin tuomiosta.

Juusola ei usko, että armeija pystyy tuhoamaan muslimiveljeskuntaa, mutta pitää nykyisiä voimatoimia järjestön historian pahimpana kriisinä. Juusola arvioi, että osa muslimiveljeskunnan kannattajista turvautuu jatkossa aseelliseen taisteluun, koska järjestö ei voi enää toimia politiikassa.

Lähteet: AP, Reuters, AFP