”Kyse on lapsista, ei paketeista” – Suomi käännyttää alaikäisiä turvapaikanhakijoita Dublin-sopimuksen perusteella

Suomi antaa edelleen kielteisiä turvapaikkapäätöksiä yksin tulleille alaikäisille Dublinin sopimuksen perusteella siitä huolimatta, että EU-tuomioistuin päätti jo vuonna 2013, ettei alaikäisiä saa pallotella EU-maiden välillä. Maahanmuuttoviraston mukaan Suomi soveltaa päätöstä oikein.

Ulkomaat
Anonyymi mies kävelee pimeään porttikäytävään.
Yle

Suomi on antanut kuusi kielteistä turvapaikkapäätöstä alaikäisille hakijoille Dublin-sopimuksen nojalla tänä vuonna. Viime vuonna vastaavanlaisia kielteisiä päätöksiä annettiin kolme.

Parlamentin kanta on hyvin selkeä. Lasta ei pidä siirrellä maasta toiseen, vaan hakemus tulee käsitellä siinä maassa, missä hän on

Cecilia Wikström

Tuomioistuimen päätöstä asetukseksi ajava ruotsalainen meppi Cecilia Wikström pitää Suomen toimintaa järkyttävänä.

– Olen shokissa siitä, että Suomen kaltainen demokraattinen valtio toimii näin. Kyse on lapsista ei paketeista, joita voi lähetellä maista toiseen.

Wikströmin mukaan Suomi voi joutua vastaamaan toimistaan EU-tuomioistuimessa. Todennäköisenä hän ei sitä kuitenkaan pidä.

Dublin-sopimuksen perusteella turvapaikanhakija voidaan palauttaa siihen maahan, jossa hän on ensimmäisenä hakenut turvapaikkaa. EU-tuomioistuin kuitenkin päätti vuonna 2013, että yksin turvapaikaa hakevien alaikäisten kohdalla näin ei saisi toimia (siirryt toiseen palveluun).

Maahanmuuttovirasto tulkitsee toisin

Maahanmuuttoviraston tulkinnan mukaan Dublin-sopimusta voidaan soveltaa, jos lapsen tai nuoren asia on jo tutkittu jossain EU-valtiossa. Viraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Repon mukaan kuuden alaikäisten kohdalla on sovellettu vastuunmäärittämisasetusta ja sen perusteella on löytynyt toinen valtio, jolla on velvollisuus tutkia turvapaikka-anomus.

– Meidän mielestämme ehdotonta kieltoa tähän ei löydy.

Yksi afganistanilainen on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen myös Ruotsista. Hakija on Repon mukaan kadonnut. Toisen Suomesta kielteisen päätöksen saaneen afganistanilaisen Ruotsi on ottamassa vastaan, mutta Repon mukaan prosessi on edelleen kesken.

Yksi afganistanilaishakija ollaan lähettämässä Saksaan, missä hänellä on setä. Repon mukaan hakija on myös itse halunnut Saksaan.

Yksi käännytettävistä on angolalainen, jolla on setä Portugalissa. Setä ei kuitenkaan ole vielä saanut turvapaikkaa Portugalista.

Kaksi kielteisen päätöksen saaneista on marokkolaisia, joiden hakemukset on käsitelty Ruotsissa. Maa on ilmoittanut ottavansa kaksikon vastaan.

– Helsingin hallinto-oikeus on tutkinut tämän asian ja hylännyt valitukset. Hallinto-oikeus ei ole todennut minkäänlaista virhettä.

Alaikäiset ovat erittäin haavoittuvia

Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtajan Marjaana Laineen mukaan sekä Dublin-sopimus että EU-tuomio tukevat tulkintaa, jonka mukaan yksintulleita alaikäisiä ei tulisi siirrellä maasta toiseen, ellei lapselle löydy huoltajaa ja lapsen etu edellyttää siirtoa huoltajan luokse.

Yksin tulleet alaikäiset ovat pieni, mutta kiistatta erittäin haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä

Marjaana Laine

– Dublin III asetus painottaa vielä aiempaa selkeämmin, että myös vastuussa olevan valtion määrittelyssä lapsen etu pitää aina ottaa ensisijaisesti huomioon. Pakolaisneuvonnan näkemys on, että yksin tulleita alaikäisiä ei tule palauttaa Dublin-asetuksen nojalla muuta kuin poikkeuksellisesti silloin, kun lapsen etu sitä edellyttää. Yksin tulleet alaikäiset ovat pieni, mutta kiistatta erittäin haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä, Laine sanoo.

Cecilia Wikströmin mukaan tulkinta tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa, siilä tuomioistuimen päätöksestä tulee hyvin todennäköisesti asetus: Toukokuun alussa järjestetyssä äänestyksessä 49 meppiä puolsi sitä ja kolme vastusti.

– Parlamentin kanta on hyvin selkeä. Lasta ei pidä siirrellä maasta toiseen, vaan hakemus tulee käsitellä siinä maassa, missä hän on, Wikström sanoo.

Maahanmuutovirasto tekee kielteisen turvapaikkapäätöksen yhteydessä päätöksen maastapoistamisesta. Sen toimeenpanee poliisi. Suomi ei palauta alaikäisiä turvapaikanhakijoita lainkaan Kreikkaan, Maltalle tai Italiaan. Alaikäistä ei myöskään käännytetä, jos hänelle ei löydy vastaanottajaa.

– Noudatamme sitä lainsäädäntöä, mikä on voimassa. Jos on tulossa EU:n lainsäädäntöelimien kautta tarkennuksia, niin sen mukaan toimitaan, Repo sanoo.