Mökkipommi: Mitä tapahtuu puolelle miljoonalle mökille, kun suuret ikäluokat vanhenevat?

Suomalainen mökinomistaja on keskimäärin 61-vuotias. Yli viisikymppiset omistavat jopa 80 prosenttia kesäasunnoista. Siviilioikeuden professori patistaa ikä-ihmisiä myymään tai lahjoittamaan mökit äkkiä pois, ennen kuin ne ränsistyvät metsiin tai jäävät lasten riesaksi.

Kotimaa
Laituri kesämökin rannassa.
Elina Jämsen / Yle

Suomen metsissä ja rannoilla lymyää jo puoli miljoonaa kesämökkiä. Kesämökkien omistajat ovat varttunutta, varakasta väkeä.

Kesämökkien omistajien keski-ikä on kivunnut jo 61 vuoteen. Eniten mökkejä omistavat 60–69-vuotiaat. Kesäasuntojen omistajista 80 prosenttia on yli 50-vuotiaita. Alle nelikymppisiä mökinomistajia on vain kuusi prosenttia. Yli 80-vuotiaatkin omistavat enemmän mökkejä kuin alle 40-vuotiaat.

Varallisuutta mökinomistajile on ehtinyt kertyä. Suurin osa heistä tienaa hyvin, ja yli puolet heistä asuu omakoti- tai paritalossa.

Nykyiset omistajat ovat sitä sukupolvea, joka rakensi mökit sotien jälkeen mökinrakennusbuumin aikaan.

Tilastokeskuksesta kerrotaankin, että mökkeily on varttuneemman väen harrastus, eikä nuorten mökkien omistus ole juuri lisääntynyt.

Kesämökkien omistajien keski-ikä on 61 vuotta.  Eniten mökkejä omistavat 60-69 -vuotiaat. Mökkien omistajat ovat paitsi iäkkäitä, myös varakkaita: puolet omistajista kuuluu kolmeen ylimpään tulokymmenykseen.
Kesämökkien omistajien keski-ikä on 61 vuotta. Eniten mökkejä omistavat 60-69 -vuotiaat. Mökkien omistajat ovat paitsi iäkkäitä, myös varakkaita: puolet omistajista kuuluu kolmeen ylimpään tulokymmenykseen. Tilastokeskus / Yle Uutisgrafiikka

Perintöoikeuden professori: Myy tai lahjoita mökkisi ennen kuin hiiret alkavat mellastaa pöydillä

Vaikka kyselytutkimusten mukaan suomalaiset suhtautuvat mökkeilyyn lämmöllä, ovatko suurten ikäluokkien jälkeläiset valmiita tulevaisuudessa ottamaan vastuuta näistä kesäpaikoista?

Jos mökit eivät perillisille kelpaa, muhiiko suomalaisissa metsissä ja rannoilla ränsistyvien mökkien pommi?

– Tällainen pommi on olemassa, Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Urpo Kangas toteaa.

Kangas ei juurikaan romantisoi suomalaista mökkikulttuuria, vaan toteaa, että suurten ikäluokkien kannattaisi luopua rakkaista kesänviettopaikoistaan ajoissa ja säilyttää mökkielämästä hyvät muistot.

– Silloin kun nykyinen omistajakunta on rakentanut mökkinsä, niin ne rakennettiin vaatimattomiksi kesämökeiksi, ja niissä ei ollut mukavauuksia eikä välttämättä kaivojakaan.

– Mökit saattoivat olla kauniilla paikalla, mutta rakennusmateriaalit olivat heikkoja eivätkä soveltuneet ympärivuotiseen asumiseen. Nykyajan keski-ikäiset, seuraavat rintaperilliset, eivät välttämättä halua mennä vapaaehtoisesti sellaisiin olosuhteisiin koko kesäksi.

Jos kesäasunnot sijaitsevat kaukana, tulee pelkkä matkustaminenkin niin kalliiksi, ettei niiden käyttäminen ole viisasta.

– Nykyinen omistajapolvi tekisi kaikkein viisaimmin, jos he myisivät kesämökin heti siinä vaiheessa, kun eivät itse siellä jaksa käydä ja käyttäisivät rahat parhaaksi katsomallaan tavalla.

– Jos omistaja ei itse lonkka- ja selkävaivoineen itse sinne pysty suoriutumaan, eikä kukaan lapsista halua ottaa sitä itselleen, niin silloin se on viisainta myydä.

Kangas suosittelee hankkiutumaan kesäpaikasta eroon ajoissa, ennen kuin vesi sataa katosta sisään ja hiiret alkavat melllastaa pöydillä. Kesämökin arvo alkaa laskea heti, jos siitä vastuussa oleva omistaja ei jaksa pitää mökistä huolta.

Vanhempien unelmasta voi tulla olla lasten taakka

Kesämökki kuivalla maalla.
Jyrki Valkama / Yle

Perintöoikeuteen erikoistunut professori tietää, että jos kesäpaikka jää perikunnalle, saattaa vanhempien vaalima mökki-idylli aiheuttaa repiviä riitoja sisarten välille.

– Vaikka mökkiin liittyisi kuinka paljon tunnearvoa, niin kaikkein viisainta olisi hankkiutua mökistä eroon ennen kuin siitä tulee perillisille riesa, Kangas sanoo.

– Näihin mökkeihin liittyy kamalasti ongelmia, joita aiheutuu riitaisissa sisarusparvissa.

Perinnönjaossa mökin saattaa saada se lapsista, joka on pitänyt mökistä huolta tai on tasoitellut vaikkapa mökkitietä.

Mökkiriitoja ei aina käydä pikkurahan takia: jos kesäasunto sattuu sijaitsemaan vaikkapa Espoon Suvisaaristossa ja siitä olisi mahdollista saada 15 000 euroa vuokratuloja kesässä, niin asialla alkaa olla jo iso merkitys.

Vaikka mökkejä jatkossa tulisi suurten ikäluokkien väsyessä runsaasti myyntiin, Kangas ei suosittele nuorempaakaan polvea odottelemaan kesäasunnon hankkimisessa: ei kannata odottaa hintojen laskua, ettei kohta ole itse yhtä vanha kuin nykyiset mökkien omistajat.

Professori: Lahja- ja perintöverot tuskin ongelma sukupolven vaihdokselle

Valtio toki ottaa veronsa myös mökkien siirtämisestä nuoremmille sukupolville. Kankaan mukaan lahjavero ei kuitenkaan suomalaisten kesämökkien kohdalla pääse nousemaan kovin korkeaksi, joten vero on tuskin este sukupolvenvaihdokselle.

Kangas laskee, että jos esimerkiksi joku lapsista haluaa sitoutua kesäpaikkaan ja vanhempi haluaa lahjoittaa 50 000 euron arvoisen mökin tälle, valtio nappaisi välistä 4 770 lahjaveroa. Jos mökki jää perinnöksi, perintövero olisi 2 800 euroa.

– Normaalituloiselle ihmiselle, joka ei ole ylivelkaantunut, tuollaiset verot eivät ole suuria. Mutta jos mökin perii alkoholisoitunut, ylivelkaantunut perillinen, verot voivat tietenkin tuntua suurilta. Tosin ulosottomies saattaa napata juopolta perilliseltä mökin sen sileän tien.

Mökkeilytutkija: Nuoria kiinnostaa mökkeily – mutta myös muu matkailu ja vapaa-ajanvietto

Paljaat jalat laiturilla.
Seppo Sarkkinen / Yle

Mökkeilykulttuuri on siis murroksessa ja mielikuva suomalaisesta mökki-idyllistä ei enää ihan vastaa todellisuutta.

– Mökkeilyä kuvaavissa kulttuurisissa kuvissa esiintyy yleensä ydinperhe ja on aurinkoinen kesäpäivä, vaikka alle 40-vuotiaita mökinomistajia on vain muutama prosentti, toteaa erikoistutkija Kati Pitkänen Suomen ympäristökeskuksesta.

Mökin omistamiseen ja ylläpitoon tarvitaan siis kumpaankin rahaa, ja sille ruuhkavuosiaan elävillä on usein muutakin käyttöä.

– Vaikka Suomessa mökkikulttuuri on ollut tasa-arvoisempaa kuin monissa muissa maissa - vaikkapa Pohjois-Amerikassa - niin varallisuutta tarvitaan, että mökkiä voi ylläpitää. Periminen voi tietenkin olla keino päästä mökin omistajaksi.

Kyselytutkimusten mukaan kaupungeissa syntyneet ja kasvaneet nuoret ovat kyllä kiinnostuneita mökkeilystä, mutta heidän mökkeilynsä on erilaista kuin vanhempien ikäpolvien.

– Nuoret eivät omista mökkejä, mutta he käyttävät muiden mökkejä. Nuoret ovat myös paljon liikkuvaisempia kuin vanhempi sukupolvi, ja he matkailevat enemmän sekä käyttävät muitakin majoitusmuotoja kuin kesämökkejä, Kati Pitkänen kertoo.

Kesäpaikkoja uhkaava vajaakäyttö myös riski ympäristölle

Jos nuoret perisivät tai ostaisivat suurten ikäluokkien mökit, mutta kuitenkin säilyttäisivät liikkuvan elämäntapansa, jäisivätkö mökit vähemmälle käytölle kuin nyt?

Kesäpaikkojen ahkera käyttäminen olisi suotavaa paitsi niiden arvon säilymisen kannalta, myös mökkikuntien elinvoimaisuuden ja ympäristövaikutusten kannalta.

– Vajaakäyttöinen rakennuskanta ei ole hyvä asia ympäristövaikutusten kannalta. Jos mökkiä pidetään lämpimänä, niin mökin käyttöastetta voisi nostaa vuokraamalla sitä eteenpäin silloin kun ei ole siellä itse.

– Jos ihmisillä on mökki, ja he käyvät sen ohella Thaimaassa ja Espanjassa ja reissaavat mahdottomasti, niin vapaa-ajanvieton kokonaispäästöt nousevat aika korkeiksi.

Yksinelämisen lisääntyminen saattaa osaltaan hillitä mökin hankkimista. Lisäksi autottomuuden lisääntyminen voi vaikuttaa mökin omistusintoon: lähes kaikki mökkimatkat kun tehdään yksityisautoilla.