Nato-linjaus korostaa Suomen toimintavapautta – "Kysymys on vain paluusta 10 vuoden takaiseen"

Valtiotieteiden tohtori Pekka Visuri katsoo, ettei hallitusneuvotteluissa tehty linjaus sotilasliitto Natosta juurikaan poikkea aiemmista linjauksista. Suomi ei kuulu sotilasliittoon, mutta pitää yllä yhteistyösuhteita ja säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä.

politiikka
Valtiotieteiden tohtori Pekka Visuri.
Tiia Korhonen / Yle

Euroopan Unionin välirikko Venäjän kanssa on yksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmistä haasteista, sanoo Kajaanissa vieraillut valtiotieteiden tohtori Pekka Visuri.

– Sekä Yhdysvaltojen että EU:n ja ennen kaikkea Saksan Venäjä-suhteissa on pyrkimystä selkeästi liennytykseen ja konfliktin jäädyttämiseen, jotta se ei pääse leviämään ja leimahtamaan kovin voimakkaasti aseiden käytöksi. Sen takia en usko, että turvallisuuspoliittisella puolella välttämättä tulisi mitään suuria ongelmia.

– Suurempi ongelma Suomelle on se, että Suomen talouden tilanne on vaikea. Suomi kärsii Euroopan Unionin Venäjän vastaisista pakotteista suhteellisesti enemmän kuin moni muu EU-maa. Tämän asian korjaaminen on ehdottomasti uuden hallituksen tärkeimpiä tehtäviä, Visuri jatkaa.

Historiasta voi oppia

Viime viikolla hallitusneuvotteluissa linjattiin, että Suomi pysyy edelleen sotilaallisesti liittoutumattomana maana, mutta ylläpitää käytännön läheisiä yhteistyösuhteita sotilasliitto Natoon ja säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Visurin mukaan käytännössä kysymys on vain paluusta 10 vuoden takaiseen linjaukseen.

Tämä on ollut aikoinaan sekä Mannerheimin, Paasikiven että Kekkosen ja Koiviston linja, pitkän kokemuksen perusasia.

Pekka Visuri

– Tämä on itse asiassa Suomen toimintavapauden korostamista eikä mitään muuta. Kyseessä on jatkuvuuden linjaus. Matti Vanhasen (kesk.) hallituksella oli täsmälleen samanlainen muotoilu, eli tässä ei ole nähtävissä mitään muutosta. Suomi jatkaa entisellä, hyväksi koetulla turvallisuuspoliittisella linjalla, Visuri toteaa.

Visurin arvion mukaan alkavalla hallituskaudella Suomen ja Venäjän suhteet pikemminkin vähitellen parantuvat kuin huonontuvat.

– Suomella on erinomaiset mahdollisuudet ylläpitää omia linjauksiaan ja huolehtia siitä, ettei Venäjällä synny käsitystä, että Suomi antaisi jossakin tilanteessa alueensa Venäjän vihollisten käyttöön. Tämä on ollut aikoinaan sekä Mannerheimin, Paasikiven että Kekkosen ja Koiviston linja, pitkän kokemuksen perusasia.

Historiasta voi siis ottaa oppia, Pekka Visuri korostaa.

– Suomella oli sodan jälkeen ainoa mahdollisuus tulla toimeen naapurin kanssa hyvissä suhteissa. Siitä tuli vähitelleen hyväksytty oppi. Se on Suomen turvallisuuspolitiikan linjauksista kaikkein kestävin.