Tutkija: Kun vallanpitäjä häiritsee seksuaalisesti, kyse on vauhtisokeudesta

Poliitikot eivät ota jatkossakaan opikseen kollegojensa viestikohuista, häirintää tutkinut asiantuntija arvioi.

Aamu-tv
mies pitää kättä naisen takapuolella
Kuva: Mika Viljanen / Yle

Keskisuomalainen uutisoi maanantaina perussuomalaisten kansanedustajan Toimi Kankaanniemen lähetelleen asiattomia viestejä politiikassa mukana oleville naisille. Seksuaalista häirintää tutkinut tutkimusjohtaja Kaisa Kauppinen Helsingin yliopistosta kommentoi ilmiötä Yle Aamu-tv:ssä

Kuinka selvästi Kankaanniemen tapauksessa on kyse seksuaalisesta häirinnästä?

– Tekijällä voi viestitellessä syntyä hauskuttamisen tai imartelemisen tunnelma. Mutta ei näitä lukiessa jää epäselväksi, että kyse on seksuaalisesta häirinnästä. Aluksi viestittelyssä puhuttiin politiikkaa tai esimerkiksi asunnon vuokraamisesta, ja sitten keskustelu siirtyi epäasiallisille linjoille Kankaaniemen taholta. Viestin vastaanottanut nainen ei koe [seksipuheita] tilanteesesen liittyvinä ja on selvästi ärtynyt.

Anna Kontula kertoi vasta, kuinka eduskunnassa on jälleen häiritty naisia.

Miksi politiikan johtopaikoilla olevat miehet käyttäytyvät näin?

– Kyse on vauhtisokeudesta. Tekijä uskottelee, että hänen asemassaan voi käyttäytyä kuinka vain. Tietyllä tavalla kyse on vallan väärinkäytöstä. Hänellä on kommunikoinnissaan sokea piste.

Clinton, Kanerva, kalapuikkoviiksimiehet... Eivätkö vallanpitäjät kykene ottamaan opikseen?

– Kyllä monet muutkin asiat kuin seksuaalinen häirintä tulevat aaltomaisesti uudelleen.

Miten vaikuttaa häirinnän kohteeseen?

– Kyse on häirinnästä heti, jos käytös ei sovi tilanteeseen eikä viestien vastaanottajan koskemattomuutta kunnioiteta. Mitä vieraampi taho, sitä helpommin viestit kokee loukkaavana.

– Sanallinenkin seksuaalinen häirintää vaikuttaa kohteeseen hyvin ikävällä tavalla. Päässä voi pyöriä päällimmäisenä kysymys siitä, olenko itse aiheuttanut tämän.

– Häirintä vaurioittaa kohteen itsetuntoa, vaikkei kyseessä olisi mikään Monica Lewinskyn kokeman kaltainen mediamyllytys. Nämä asiat eivät mene ohi nopeasti.

Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen sanoi maanantaina, ettei eduskunta puutu kansanedustajan yksityiselämään.

Missä määrin tämä on myös työpaikan, eduskunnan, asia?

– On selvää, että häirintään liiittyviä asioita voidaan ehkäistä ja niihin voidaan puuttua. Esimerkiksi uusien kansanedustajien kannattaa keskustella joukkojensa kanssa siitä, millaista viestintää pidetään sopivana eduskunnan sisäisessä ilmapiirissä ja ulospäin. Voi syntyä oivalluksia siitä, mikä sopii mihinkin asiayhteyksiin. Eduskunnan pitäisi pitää häirinnänvastaista linjaa jatkuvasti esillä.