Yle pakolaisleirillä Myanmarissa: Olot kuin vankileirillä – paenneet ajelehtivat merellä

Osa Myanmarin rohingya-muslimeista sinnittelee pakolaisleirillä ahdistavassa kurjuudessa, osa lähtee hengenvaaralliselle venematkalle Thaimaahan ja Malesiaan. Edes Nobelin rauhanpalkinnon saanut oppositiojohtaja ei ole puhunut rohingya-muslimien puolesta.

Ulkomaat
Lapsia koulussa pakolaisleirillä.
Ulkopuoliset ihmiset eivät pääse Ohn Taw Gyin pakolaisleirille. Myös opettajat valitaan pakolaisten joukosta. Kirsi Crowley

– Meidän täytyi paeta kuin karja. Saimme mukaamme vain päällämme olevat vaatteet. Talomme sytytettiin tuleen. Poliisi ympäröi meidät ja saattoi ulos kaupungista asein uhaten, Myint Myint Than muistelee Ohn Taw Gyin pakolaisleirillä Myanmarissa.

Pakolaisleiri sijaitsee läntisessä Rakhinen osavaltiossa, missä elää noin miljoona rohingya-muslimia. Noin 140 000 rohingyaa suljettiin pakolaisleireihin vuonna 2012 buddhalaisten ja muslimien välisen etnisen väkivallan seurauksena.

Myanmarin mukaan rohingyat ovat laittomia siirtolaisia Bangladeshista. Rohingyat sanovat eläneensä Myanmarissa satoja vuosia.

Ahdistavalle kurjuudelle ei näy loppua

Aurinko porottaa sietämättömällä voimallaan Ohn Taw Gyin pakolaisleirillä. Myint Myint Than, 20, odottaa, että väliaikaiseksi tarkoitettu pakolaisuus ahdistavassa kurjuudessa loppuisi.

Tuhannet muut rohingyat ovat valinneet toisin, kuten järkyttävät uutiset tuhansista Andamaanienmerellä riutuvista rohingya-muslimeista ovat kertoneet viime viikkoina.

Myint Myint Than pakolaisleirillä.
Myint Myint Than jakaa Ohn Taw Gyin pakolaisleirillä majan 12-henkisen perheensä kanssa.Kirsi Crowley

Myint Myint Than on nähnyt ainakinparinsadan ihmisen turvautuvan ainoaan keinoon päästä pois pakolaisleiriltä: he ovat nousseet ihmiskauppiaiden kuljettamiin kiikkeriin veneisiin.

Pakolaisleireiltä paenneet yrittävät epätoivoisesti Thaimaaseen, Malesiaan tai Indonesiaan. Mutta Kaakkois-Aasian maat pallottelevat veneitä ja ovat evänneet niiden pääsyn satamiinsa.

– Moni on kuollut matkalle, kun vene on uponnut. Mutta täältä ei ole muuta ulospääsyä. Kukaan ei pakenisi täältä, jos saisimme palata koteihimme, Myint Myint sanoo.

Myanmar eli entinen Burma on teljennyt rohingyat leireihin ja niitä ympäröiviin muslimikyliin. Piikkilanka-aidat ja sotilaiden tarkastuspisteet pysäyttävät kulkijat.

Myanmarin buddhalaisenemmistöisten hallinnon mukaan rohingyat ovat laittomia siirtolaisia, joten heille ei anneta henkilöpapereita eikä kulkuoikeutta.

Kuole leirille tai pakene merelle

Rohingyat ovat kertoneet YK:n edustajalle, että heillä on vain kaksi vaihtoehtoa: pysyä leirillä ja kuolla tai paeta veneillä.

– Leireillä olot ovat hirvittävät, YK:n Myanmarin ihmisoikeuksien erityisraportoija Yanghee Lee kertoi käytyään leireillä.

Kartta pakolaisten käyttämästä merireitistä Myanmarista etelään.
BBC, Yle Uutisgrafiikka

Lähellä Sittwen kaupunkia sijaitsevalle pakolaisleirille on rakennettu vain väliaikaisia asumuksia.

Myint Myint kertoo, että YK:n pakolaisjärjestö rakensi muun muassa majan, jossa asuu nyt 12 ihmistä. Nyt bambusta punottujen majojen elinkaari on umpeutumassa. Tuleva monsuunisade voi hyvinkin tulla katon läpi Myint Myintin 12-henkisen perheen ja majassa huutavien kanojen ja kukon niskaan.

Ilman kansainvälistä apua leirillä ei olisi mitään

Kansainvälisen yhteisön on ratkaistava, rakennetaanko pakolaisleirin asumukset uudelleen. Tämä ratkaisu tukisi Myanmarin etniseltä puhdistukselta näyttävää vähemmistön sortoa.

Ilman kansainvälisen yhteisön tukea rohingya-muslimeilla ei olisi kuitenkaan ruokaa, lääkkeitä, koulua tai muutakaan.

Olen menettänyt kaiken.

Mamad Taw Yo

Ohn Taw Gyin pakolaisleirin pääkadulla Mamad Taw Yo pitää kioskia. Hän on huolestunut nuorista, jotka haluavat hypätä veneisiin ennen uuden monsuunikauden alkua.

– Ne lähtevät, joilla on rahaa, Mamad Taw Yo sanoo ja tarkoittaa maksua ihmiskauppiaille.

– Kukaan ei halua kerjätä koko elämäänsä. Ne, jotka haluavat vapauteen, lähtevät veneillä. Jopa alle 15-vuotiaat lähtevät, hän jatkaa.

Kioskinpitäjä Mamad Taw Yon.
Kioskinpitäjä Mamad Taw Yon mukaan hyvin nuoret rohingya-muslimit ovat valmiita maksamaan salakuljettajille päästäkseen pois pakolaisleiriltä.Kirsi Crowley

Kioskinpitäjällä oli ennen teehuone kaupungissa, tiilistä rakennettu talo ja oma tontti. Pakolaisleirillä harvalla on rahaa, joten hän ei tee voittoa.

– Olen menettänyt kaiken. Kaikki lapseni eivät voi mennä kouluun. Kauppani tuotto riittää vain ruoka-annokseen. Lapsetkin joutuvat auttamaan, Mamad Taw Yo sanoo.

Nälkäiset lapset eivät tule kouluun

Ohn Taw Gyin pakolaisleirillä opettajat valitaan pakolaisten joukosta, sillä leirille ei päästetä ulkopuolisia töihin. Saw Mya Thein opettaa lapsia EU:n rahoittaman Kirkon Ulkomaanavun tuella.

Ongelmana on, että jos oppilaiden perheissä kärsitään nälästä, lapset eivät usein tule kouluun.

Kioskinpitäjä Mamad Taw Yo jaksaa uskoa, että rohingyat pääsevät vapauteen loppuvuonna järjestettävien vaalien jälkeen.

– Yritän kertoa lapsilleni, että asiat paranevat vielä. Vaalien jälkeen pääsemme ehkä kotiin, hän jatkaa.

Edes Nobel-palkittu ei puhu rohingyojen puolesta

Pakolaisleirin lähistöllä buddhalaisväestön epäluulo ei ole laantunut rohingyoja kohtaan. Sittwen kaupungissa buddhalaiset haukkuvat kaupungin ulkopuolelle karsinoituja rohingyoja avoimesti saastaisiksi rikollisiksi.

Viime kuukausina viranomaiset ovat keränneet rohingyoilta pois niin sanottuja valkoisia kortteja, jotka ovat väliaikaisia henkilötodistuksia. Ilman väliaikaista henkilötodistusta rohingyat eivät voi äänestää vaaleissa.

Lapsesta asti kävin samaa koulua buddhalaisten kanssa.

Mamad Taw Yo

Edes Nobelin rauhanpalkittu Aung San Suu Kyi ei ole puhunut rohingya-väestön puolesta.

Kioskinpitäjä Mamad Taw Yo katsoo ahdistuneena rikkonaisten majojen horisonttiin ja puree huulet kirkuvan punaisiksi maalaavaa betelpähkinää. Hän on toiveikas.

– Uskon, että voimme elää vielä yhdessä. Lapsesta asti kävin samaa koulua rakhine-buddhalaisten kanssa. En voi kestää ajatusta, että olisimme täällä loppuikämme, hän sanoo.

Pakomatka vienyt satojen hengen

YK:n pakolaisjärjestön mukaan 25 000 rohingyaa pakeni tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Myanmarista ihmiskauppiaiden mukana. Ainakin satojen uskotaan kuolleen matkalla.

Rohingyat matkaavat veneillä Thaimaahan, josta ihmiskauppiaat vievät heidät Malesiaan. Ensin ihmiskauppiaat vaativat uhrien sukulaisilta rahaa.

Rohingya-pakolaiset ovat jumiutuneet merelle, koska Thaimaa estää heidän pääsynsä satamaan. Thaimaan poliisi löysi kymmenien ihmisten joukkohaudan ihmiskauppiaiden leiriltä.

Naapurimaat Malesia ja Indonesia ovat kieltäytyneet ottamasta rohingyoja vastaan. Myanmar kiistää olevansa vastuussa venepakolaiskriisistä.

Kirsi Crowley
Yle, Ohn Taw Gyin pakolaisleiri