Itävalta tiukkana moskeijoille: Ei ulkomaista rahaa, imaamien puhuttava saksaa

Itävalta on säätänyt islamlain, joka kieltää moskeijoiden ulkomaisen rahoituksen. Sen lisäksi imaamien pitää saada koulutuksensa Itävallassa eikä ulkomailla. Turkki on ärsyyntynyt uudesta laista.

Ulkomaat
Muslimeja rukoilemassa moskeijassa.
Itävallan islamlaki hiertää suhteita Turkkiin, joka on rahoittanut tämän Wienin ulkopuolella sijaitsevan moskeijan.Yle

Bad Vöslaun turkkilainen moskeija sijaitsee Wienin ulkopuolella. Rukouskutsua kuuluu ainoastaan moskeijan sisällä, kymmenkunta miestä saapuu rukoushetkeen

Itävallan ulkoministeri Sebastian Kurz.
Itävallan ulkoministerin Sebastian Kurzin mukaan islamlaki ei ole syrjivä, vaan tavoite on parantaa kotouttamista.Yle

Turkki on rahoittanut tämän moskeijan ja kulttuurikeskuksen, mutta tulevaisuudessa se ei onnistu. Itävallan 29-vuotias ulkoministeri Sebastian Kurz on kieltänyt moskeijoiden ulkomaisen rahoituksen, hän on vastuussa myös kotouttamisasioista.

– Olemme viime vuosina huomanneet, että ulkomainen rahoitus ei ole pelkästään hyväntekeväisyyttä tai ystävällistä tukea, vaan vastineeksi vaaditaan vaikutusvaltaa tai jopa holhousta. Sitä me emme halua, Kurz sanoo Ylelle antamassaan haastattelussa.

Islamlaissa keppiä ja porkkanaa

Itävallan islamlakiin ei kuulu pelkästään keppiä, vaan myös porkkanaa. Lakiin on otettu muslimien pyhäpäiviä, ja heillä on oikeus saada tavata imaameja sairaaloissa, puolustusvoimissa ja vankiloissa.

Imaamien pitää kuitenkin saada koulutuksensa itävaltalaisessa yliopistossa, ja heidän täytyy osata saksaa.

Noin kuusi prosenttia Itävallan väestöstä on muslimeja, suurin osa heistä on turkkilaisia.

Selfet Yilmaz on turkkilais-islamilaisen liiton, ATIB:in edustaja. Hän sanoo pienseurakuntien olevan huolissaan taloustilanteestaan.

– Moni pieni islamseurakunta ei kykene maksamaan imaamin palkkaa itse, Selfet Yilmaz sanoo. Turkkilaisia häiritsee myös, että ulkoinen rahoituskielto koskee ainoastaan muslimeja.

Ulkoministerin mielestä laki ei kuitenkaan ole syrjivä, koska Itävallan muutkin uskontokunnat rahoittavat toimintansa itse. Turkin ja Itävallan suhde on jännittynyt muun muassa tämän lain takia. Turkin mielestä laki tarkoittaa uskonnonvapauden palaamista sata vuotta taaksepäin.

"Tavoitteena parantaa kotouttamista"

Imaami rukoilee moskeijassa
Itävallan islamlaki edellyttää imaameilta saksan kielen taitoa sekä koulutusta itävaltalaisessa yliopistossa.Yle

Ulkoministerin mielestä Turkki on kriittinen siitä syystä, että maalla on omia etuja. Turkki lähettää paljon imaameja, ei pelkästään Itävaltaan, vaan moneen maahan. Turkki vaikuttaa turkkilaisväestöön, ja Ankara määrää mitä Itävallassa ja muualla saarnataan.

Turkkilais-islamilaisen liiton edustajan Selfet Yilmazin mielestä on aina hyvä asia, kun ihmiset tuntevat uskontonsa hyvin. Se on paras tapa välttyä ääri-ilmiöiltä. Se tulee tulevaisuudessa olemaan vaikeata, koska emme enää pysty saamaan hyvin koulutettuja imaameja, hän pelkää.

Ulkoministeri Kurz ei usko uuden islamlain estävän ääri-islamilaista terrorismia.

– Tavoitteena on kuitenkin parantaa kotouttamista. Haluamme näyttää, että on mahdollista olla kunnon itsetietoinen itävaltalainen, mutta samalla elää uskontonsa mukaan, ulkoministeri Sebastian Kurz sanoo.

Wien