Musiikki saa aivoihin vipinää – hyvään fiilikseen riittää jo pelkkä kuuntelu

Musiikki saa aivoissa aikaan monenlaista aktivoitumista. Se kehittää lapsia monipuolisesti ja voi saada muistisairaankin olemaan läsnä aivan toisin kuin muuten. Silti sillä on arvo ihan vain itsessäänkin, muistuttaa professori.

terveys
Jenni Vartiainen Ilosaarirockissa vuonna 2010.
Tommi Parkkinen/Yle

Kun ihminen kuuntelee lempimusiikkiaan, hänenaivoissaantapahtuu valtavasti: kuuloalue aktivoituu, mielihyväalue aktivoituu. Ja kun alkaa odottaa jotain kohtaa tai kuuntelee tarkasti, tarkkaavaisuusalueet aktivoituvat.Yle Oppiminen kertoo lisää siitä, mihin musiikki aivoissa vaikuttaa

– Olisi melkein helpompi sanoa, mikä aivoissa ei aktivoidu, naurahtaa professori Mari Tervaniemi Helsingin yliopistosta.

Pelkkä kuuntelukin kehittää lapsia monipuolisesti, antaa tekemistä ja on Tervaniemen mielestä ennen kaikkea hauskaa. Mutta riittääkö kuuntelu vai pitäisikö itse osata soittaa tai laulaa?

– Riippuu siitä, mitä haluaa musiikilla tehdä. Jos haluaa vain hyviä fiiliksiä, kuuntelu riittää. Sillä voi tehdä tosi paljon, rohkaisee Tervaniemi.

Musiikkimuistot kantavat kauas

Tervaniemi onkin huolissaan musiikkikoulutukseen kohdistuvista säästöistä, sillä kaikissa kodeissa musiikki ei ole arjessa läsnä.

– Sen kannattaisi olla kaikkien saatavilla, kun mietitään mitä hyvää se voi tuoda. Sieltä voi tulla kipinä, että haluaa alkaa soittaa, tanssia tai mennä kuoroon – mutta siihen tarvitaan se ensimmäinen kipinä.

Professori Mari Tervaniemi
Professori Mari TervaniemiAri Vihanta / Yle

Moni muistaa lapsuudestaan sekä lauluja että niihin assosioituvia hetkiä ja tilanteita. Toisille taas tietyt sävelet soivat nuoruutta

– Musiikkimuistoja muodostuu aina.

Musiikki voi voimaannuttaa jopa muistisairaita. He saattavat muistaa lapsuuden laulujen tai virsien sanoja säkeistökaupalla ja elää mukana laulussa elein ja ilmein.

– He ovat siinä hetkessä ihan eri tavalla kuin ilman musiikkia, kuvaa Tervaniemi.

Musiikkiin saa myös upota ajattelematta

Professorin mukaan musiikkia osataankin hyödyntää koko ajan enemmän ja enemmän. Siitä haetaan omaehtoista terapiaa tai sitä käytetään motivoimaan urheiluharrastuksessa.

Olisi melkein helpompi sanoa, mikä aivoissa ei aktivoidu.

Professori Mari Tervaniemi

Erilaisissa tilanteissa ja erilaisiin mielialoihin auttaa myös erilainen musiikki. Tervaniemi ei anna reseptiä siitä, millainen musiikki toimii silloin, kun ottaa päästä tai millainen silloin, kun kaipaa lisäbuustia. Jokaisella on omat musiikkinsa.

Kaiken avun ja aktivoinnin lisäksi musiikilla on itseisarvo, Tervaniemi muistuttaa:

– On myös hyvä muistaa, että musiikki on olemassa ihan itsensä takia: siitä tulee hyvä olo ja siihen on hyvä uppoutua – sen enempää pohtimatta, mitä se minulle tekee.