Asuntojen hinnat jopa kaksinkertaistuneet pääkaupunkiseudulla – Katso oman alueesi hinnannousu

Helsingin Kruununhaassa, Vallilassa ja Sörnäisissä vanhojen asuntojen hinnat ovat kymmenen vuoden aikana jopa lähes kaksinkertaistuneet. Vuoden aikana hinnat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla eniten Helsingin Pihlajamäessä ja Tapanilassa sekä Espoon Tapiolassa. Yle Uutisten kartta kertoo, miten asuntojen hinnat ovat kehittyneet omalla asuinalueellasi.

Kotimaa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Neliöhintojen kehitys vuoden 1. neljänneksellä

Osoittamalla alueita näet hintojen kehityksen.
Vanhojen vapaarahoitteisten kerros- ja rivitaloasuntojen hintojen kehitys pääkaupunkiseudulla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Voit tarkastella kehitystä postinumeroalueittain. Tiedot ovat vuoden ensimmäiseltä vuosineljänneksellä aikaväleillä 2005–2015 ja 2014–2015.Lähde: Tilastokeskus: Vanhojen vapaarahoitteisten asuntojen hinnat postinumeroalueittain ja rakennusvuosittain, 18.5.2015

Asuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla nousseet hurjaa vauhtia viimeiset kymmenen vuotta. Esimerkiksi Helsingissä Kruununhaassa, Vallilassa ja Sörnäisissä, asuntojen keskimääräinen neliöhinta on jopa kaksinkertaistunut.

Hintojen nousu on ollut voimakkainta vuosina 2005–2010. 2010-luvulla nousu on taittunut, ja viimeisen vuoden aikana hinnat ovat paikoin jopa lähteneet laskuun.

– Nyt meillä on selvästi käsillä se pitkään odotettu ilmiö asuntojen hintojen nousemisesta ehkä sille tasolle, että ihmiset eivät pysty niitä enää hankkimaan, sanoo Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.

– Meillä on jo vuosia ennustettu asuntojen hintojen olevan liian kalliita suhteessa ihmisten maksukykyyn ja unohdettu tämä nopea ja voimakas kaupungistuminen, joka on nostanut asuntojen hintoja aina vain kalliimmiksi riippumatta siitä, mihin ihmisillä on oikeasti varaa, hän sanoo.

Vaattovaara kuitenkin pelkää, että hinnat lähtevät uudelleen nousuun talouden taas uudelleen piristyessä.

– Muutos tulee jatkumaan, että tulee hyvin kalliita alueita ja sitten jotkut alueet selkeästi menettävät arvoaan. Meillä on yhä enemmän väkeä, jolla on varaa maksaa ja niin kauan kuin asuntomarkkinat eivät toimi ja kun tarvittavaa tarjontaa eli uusia asuntoja ei nouse, niin hinnat vain jatkavat nousuaan, toteaa Vaattovaara.

"Tulee hyvin kalliita alueita ja sitten jotkut alueet selkeästi menettävät arvoaan."

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara

Vaattovaaran mukaan sosioekonomisten edellytysten jakautuminen yhä epätasa-arvoisemmin tulee näkymään tulevaisuudessa myös yhä vahvemmin pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteessa.

– On alueita, joilla asuntojen hinnat ovat jo siitä valmiiksi kalliista hinnasta vielä moninkertaistuneet. Vielä muutama vuosikymmen sitten meillä oli kaupunkiseutu, jossa myös asuntojen hinnoilla mitattuna erot olivat äärimmäisen pieniä. Kantakaupungin kalleimman asunnon neliöhinta oli hyvin lähellä seudun edullisinta asuntoaluetta. Tästä katsottuna muutos on ollut dramaattisen nopea.

Lähiöiden vetovoima jatkanut kasvua

Tarkasteltaessa asuntojen hintakehitystä lyhyellä aikavälillä eli verrattessa kuluvan vuoden ensimmäistä neljännestä viime vuoden vastaavaan aikaan, ovat hinnat nousseet eniten Helsingin Pihlajamäessä, Tapanilassa ja Kannelmäessä sekä Tapiolassa, Espoossa.

Yliopistotutkija Hannu Kytö Helsingin yliopistosta löytää monia syitä miksi juuri näillä alueilla hinnat ovat kääntyneet nousuun.

– Esimerkiksi Pihjamäessä on monta vetovoimaa lisäävää tekijää. Siellä asunnot ovat vielä suht edullisia ja se on väljässä luonnonympäristössä. Lisäksi Pihlajamäki on myös suojeltu asemakaavalla, eikä sitä voida enää muuttaa täydennysrakentamisella. Ylipäätään ihmiset hakeutuvat tässä taloudellisessa tilanteessa halvemmille alueille.

Kantakaupungin alueiden puuttuminen nousijoiden kärjestä kertoo Kytön mukaan siitä, että alueista on tullut hinnaltansa yliarvostettuja.

– Jos miettii esimerkiksi Kalliota, josta vielä mutama vuosi sitten nuoret ostivat hyvin paljon ensiasuntoja ja alue oli hyvin kysyttyä, niin nyt se kysyntä on siirtynyt enemmän Vallila–Hermanni-akselille ja osaksi sitten halvempiin lähiöihin.

Hinnat ovat vuoden takaiseen puolestaan laskeneet eniten Vaaralassa, Puistolassa, Etelä-Vuosaaressa ja Iivisniemessä.

– Syynä voi olla esimerkiksi asuntorakenne eli näillä alueilla on ehkä sen tyyppisiä asuntoja, jotka eivät jostain syystä mene kaupaksi. Tai voi olla niin, että alueilla ei ole remontoitu taloyhtiöitä, mikä tietysti laskee hintaa. Hintakehitys ylipäätään on hyvin pitkälti kiinni siitä, miten asuinaluetta ja taloja ylläpidetään, Kytö huomauttaa.

Sitä, millä pääkaupunkiseudun alueilla hinnat nousevat tulevaisuudessa, Kytö arvioi näin.

– Suuret joukkoliikenneratkaisut kuten Länsimetron jatke ja Kehärata voivat nostaa tulevaisuudessa joidenkin alueiden vetovoimaa huomattavasti. Toisaalta lähiöihin on upotettu ja ollaan upottamassa paljon rahaa peruskorjauksiin ja täydennysrakentamiseen ja jos sitä pystytään riittävissä määrin tekemään, niin totta kai se lisää alueen vetovoimaa. Lähiöiden, jotka kasvavat kiinni kantakaupunkiin tai joista on hyvät yhteydet sinne, niin niiden asema myös väistämättä kohenee.