Kollajan rakentaminen on monen lakilukon takana

Iijokeen Pudasjärvelle suunnitellun Kollajan altaan kuviteltiin lopullisesti kuivuneen, kun eduskunta sääti koskiensuojelulain vuonna 1987. Pohjolan Voima on sinnikkäästi päivittänyt hankettaan ja toivoo nyt koskiensuojelulain muuttamista. Vaikka synnytyksessä oleva kolmen ässän hallitus innostuisikin voimayhtiön asialle, on edessä melkoinen käsittelyruljanssi, kirjoittaa Jari Hakkarainen.

Näkökulmat
Pahkakoski
Kollajan altaan rakentamisella vähennettäisiin mm. tulva-ajan ohijuoksutusta, nyt vesimassoja lasketaan Iijoen Pahkakosken voimalaitoksen vierestäYle/Retu Liikanen

Pohjolan Voiman Vesi Oy yllätti Iijokivarren asukkaat muotoilemalla Kollaja-hankkeen uudelleen ja aloitti ympäristövaikutusten arvioinnin tekemisen vuonna 2006.

Oleellisin muutos oli sijoittaa uusi voimala Kollajan altaasta rakennettavaan kanavaan eikä jokeen. Kollajan altaaseen johdettaisiin vettä ja se palautettaisiin jokeen kanavan ja voimalan kautta uudesta kohdasta.Yhtiö toivoo uuden hallituksen ja eduskunnan päivittävän koskiensuojelulakia siten, että he voisivat toteuttaa suunnitelmansa.

Perustuslakikysymys?

Kollajan altaan rakentaminen olisi vaikeaa, vaikka koskiensuojelulakia ei olisi ollenkaan säädetty, sillä vuoden 1987 jälkeen ympäristölainsäädäntö ja perustuslaki ovat muuttuneet.

Jos uusi hallitus haluaa koskiensuojelulain auki, juuttuu aie perustuslakipohdintoihin. Siinä käytäisiin läpi omaisuuden suoja ja oikeusvarmuuspykälä, kansalaisen on voitava luottaa lakien pysyvyyten ja koskienssuojelusta on korvauksetkin maksettu. Lisäksi arvioitaisiin perustuslakiin tullutta kohtaa ympäristöperusoikeudesta eli vastuuta luonnon monimuotoisuudesta. Olisi yllättävää, jos yksinkertainen enemmistö riittäisi raivaamaan ensimmäisen esteen eli koskiensuojelulain Kollajan tieltä.

Vesilaki turvaa luonnonolosuhteita

Mutta unohdetaan koskiensuojelulaki ja ajatellaan, että se tavalla tai toisella kierretään. Vesistön uudelleenohjaaminen 4 500 hehtaarin tekoaltaaseen, kanavan ja voimalan rakentaminen, vaativat joka tapauksessa vesilain määräämät luvat. Siinä yhteydessä arvioitaisiin sitä, miten hanke huonontaa luonnonolosuhteita ja jos huonontaa, niin huonontaako niin paljon, ettei lupaa voida myöntää.

Viranomaiskäsittelyssä vuonna 2009 Pohjolan Voiman tekemä ympäristövaikutusten arviointi todettiin monelta osin puutteelliseksi. Se, että Pohjolan Voima on itse teettänyt myöhemmin lisäselvityksiä ei tarkoita sitä, että ”vanhasta” YVA:sta olisi saatu kelvollisempi, koska uudet selvitykset eivät ole olleet arvioinnissa mukana. YVA-lain mukaan todennäköisesti vaadittaisiin uusi YVA prosessi.

EU valvoo Naturaa

Kollajan altaan vaikutuspiirissä on myös Natura-alueita. Pudasjärven sisäsvesisuisto on tulvavesien muovaama ja muuttuva luonnonmuodostelma, joka on ainutlaatuinen Euroopassa.

Pohjolan Voima sai viime vuonna haluamansa päätöksen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta, etteivät Iijoen uudelleenjärjestelyt vaaranna Natura-arvoja. Päätös syntyi ELY-keskuksen johtajan käsityksenä vastoin asiaa valmistelleen luonnonsuojeluasiantuntijan kantaa ja hänen eriävän mielipiteen saattelemana.

Kollaja-hankkeen edetessä nähtäisiin, kuinka luonnonsuojelulain perusteella käsiteltäisiin poikkeamaa Natura-ohjelmasta. Riitaisen Natura- päätöksen sisältö todennäköisesti avattaisiin ja syynääjät tulisivat viime kädessä EU-tasolta, koska EU valvoo Natura-verkoston toteutumista, eikä Natura-suojelun purkaminen ole pelkkä ilmoitusasia.

Ritari-Ässäkään ei nopeuttaisi

Kollajan altaan rakentaminen ja Iijoen vesien virtaaman muuttaminen 40 kilometrin matkalta ei toteutuisi yhden hallituskauden aikana, vaikka kolmen ässän hallituksen apuna olisi Ritari Ässä. Lupien, lausuntojen, ja valitusten käsittely vie vuosia.

Myös Pohjolan Voima on varautunut siihen, että aikaa ja Iijoen vettä virtaa ohijuoksutuksena. Pudasjärvellä järjestettyjen valistusiltojen jälkeen ensimmäinen poliittinen rima ylitettiin hipoen, kun kevään eduskuntavaaliien alla Pudasjärven kaupunginhallituksen Kollajalle kielteinen kanta vaihtui Kollajalle myönteiseksi valtuustossa yhden äänen enemmistöllä. Kollajasta ei pääteteä Pudasjärvellä, mutta kansanedustajaehdokas Juha Sipilä ilmoitti kampanjansa aikana edistävänsä asiaa, jos paikalliset ovat sitä mieltä.

Pudasjärvellä keskustapuolueen valtuutetut ovat puolesta ja vastaan. Vaalipiiristä pääministeriksi nousevalla Juha Sipilällä on valinnan paikka, lähteekö hän edistämään energiantuotantoa tietäen, että edessä on vuosia Iijoen asukkaita ja omaa kannattajakuntaa jakava riita. Eikä lopputuloskaan ole kirkossa kuulutettu ainakaan isolla kirkolla.

Suomen kannalta kyse on hankkeesta, joka tuottaisi tuontia korvaavaa kotimaista säätövoimaa jonkin verran, mutta ei mitenkään ratkaisevan paljon.