"On minua sanottu kettutytöksi, mutta se on tilaisuus keskustella" – eläintensuojelija on ihmisten asenteiden muuttaja

Eläintensuojeluaktiivi Martta Kinnunen haluaa vaikuttaa keskustelemalla ja herättämällä ajatuksia. Hän on toiminut niin Oikeutta eläimille -järjestössä kuin Animaliassa, eikä näe niiden toimintaa keskenään ristiriitaisena.

ilmiöt
Martta Kinnunen

Eläinten oikeuksista ja oloista huolestunut voi Suomessa valita useamman suuremman ja pienemmän järjestön väliltä, jos haluaa hakeutua vapaaehtoistoimintaan mukaan. Moni on mukana useammassakin järjestössä, joilla voi olla toisistaan hyvinkin poikkeavat toimintatavat. Tämä herättää myös tuon tuosta keskustelua niin järjestöjen kuin vapaaehtoisten kesken.

Esimerkiksi vuonna 1961 perustettu eläinsuojeluliitto Animalia keskittyy tuotantoeläinten, koe-eläinten ja turkiseläinten oikeuksiin. Animalian toimintaperiaatteena on, että järjestö käyttää vain laillisia ja avoimia keinoja työssään. Vuonna 1995 perustettu Oikeutta eläimille -järjestö puolestaan ilmoittaa toimivansa varsinkin tuotantoeläinten olojen edistäjänä laillisin keinoin, kansalaistottelemattomuutta lukuun ottamatta. Oikeutta eläimille -järjestön näkyvimmäksi toiminnaksi on noussut kuvien ja videoiden julkaisu tuotantoeläintiloilta.

Martta Kinnuselle on selvää, että Animalian paita päällä ei lähdetä tekemään salakuvausiskua navettaan. Kun hän seisoo festareilla jakamassa Animalian esitteitä, hän asettaa sanansa tarkkaan.

– Täytyy muistaa se oma paikkansa. En rupea silloin puhumaan omia mielipiteitäni. Animalian paita päällä olen Animalian asialla. Meidän toimintaan ei kuulu, että näytetään niitä raakoja kuvia. Meidän työtämme on esimerkin voima. Keskustelemme ihmisten kanssa, käymme kouluvierailuilla, linjaa Kinnunen.

Kinnusen mielestä on ihmisestä itsestään kiinni, kokeeko useammassa eläinsuojelujärjestössä mukana olemisen ristiriitaisena. Esimerkiksi Animalian ja Oikeutta eläimille -järjestöt hän näkee tekemässä rinnakkaista työtä, vaikka toimintatavoissa onkin eroa.

– Koen, että kyllä molemmille on tässä maassa tilausta.

Vapaaehtoiskoordinaattori Kanerva Pelli Animaliasta ei myöskään näe ongelmaa siinä, että moni Animalian jäsenistä kuuluu useampaan järjestöön.

– Luotan siihen, että ollaan perillä toimintatavoista ja tavoitteista. Myös eri järjestöjen kesken käytävä keskustelu on tärkeää, sanoo Pelli.

Martta Kinnunen kiinnostui eläintensuojelusta neljä vuotta sitten.

– Lähdin mukaan järjestöhommiin eläinoikeusjuttuihin ja se vei mukanaan. On siitä minulle sanottu, että onko tämä kettutyttöjuttuja, mutta se saadaan yleensä juteltua läpi. On tosi kiva kohdata sellaiset ihmiset, jotka uskaltavat tulla kysymään ja kertomaan niistä ennakkoluuloistaan, sehän juuri rikkoo sitä jäätä ja lähentää meitä muihin ihmisiin, sanoo Kinnunen.

Vapaaehtoiset pyörittävät alueellista toimintaa

Tänä kesänä esimerkiksi Animalia kampanjoi kasvisruokailun lisäämiseksi. Kinnusen mielestä omia valintoja kannattaa punnita.

– Kasvissyönti on arkinen asia, jolla jokainen voi vaikuttaa. Uskon, että kun ihmisten tietoisuus lisääntyy, he rupeavat pohtimaan, mitä he laittavat lautaselleen ja miten se vaikuttaa ympäristöön. Ei halua enää sulkea silmiään, vaan olla mukana maailmassa, toteaa Kinnunen.

Kinnunen on mukana perustamassa Mikkeliin Animalian alueosastoa.

– Mukaan voivat tulla niin sellaiset, jotka haluavat kiertää puhumassa, kuin ne, jotka haluavat mieluummin toimia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Ainakin nyt näyttää siltä, että kymmenkunta ihmistä on tulossa alueosaston perustamistapaamiseen, kertoo Kinnunen.

Alueosastojen ja paikallisen toiminnan merkitys on kaikille eläinsuojelujärjestöille, myös Animalialle, suuri.

– Ilman vapaaehtoisia ja alueosastoja järjestö ei näkyisi ympäri Suomen. Animalia on paitsi asiantuntijajärjestö, myös kansalaisjärjestö, kertoo vapaaehtoiskoordinaattori Kanerva Pelli.