Kemissä pistettiin koululaisiin vauhtia personal trainerin avulla: "Syttyi liikunnan kipinä, joka ei helposti sammu"

Liikkuva koulu -ohjelman myötä kemiläiskouluihin jäi keinoja lisätä liikunnan iloa koulupäiviin. Apua on saatu muun muassa oppilaille hankitulta personal trainerilta, eli henkilökohtaiselta ohjaajalta.

terveys
Ada Lassila ja Janna Salo
Kati Siponmaa / Yle

Kolmivuotinen Liikkuva koulu -ohjelma laittoi Kemissä alulle asennemuutoksen, jonka vaikutusten toivotaan olevan mahdollisimman pysyviä.

Ohjelman aikana moniin kemiläiskoululaisiin on saatu istutettua liikunnan kipinä, joka ei ole sammunut hankkeen loputtuakaan.

Hepolan koulun ysiluokkalainen Janna Salo otti tavoitteekseen lisätä liikuntaa ja ehkä pudottaa painoakin. Tavoitteet on nyt saavutettu, mutta - toisin kuin useat aikuiset elämänmuutoksen tekijät - Janna Salo ei enää ajattele liikkumista projektina.

– Kyllä tässä tuli pysyvä elämäntavan muutos. Olen alkanut harrastaa pyöräilyä ja käyn melkein joka päivä lenkillä. Talvella olen hiihtänyt ja luistellut, Janna luettelee.

– Esimerkiksi hiihtoa en olisi aiemmin voinut kuvitellakaan vapaa-ajalla harrastavani, mutta nyt olen tämän kautta innostunut siitä.

Personal trainer tuo henkilökohtaista tukea

Janna Salo kiittelee tuesta paitsi perhettään, myös Liikkuva koulu -ohjelman myötä kuvioihin tullutta henkilökohtaista liikunnanohjaajaa.

Kyllä tässä tuli pysyvä elämäntavan muutos. Olen alkanut harrastaa pyöräilyä ja käyn melkein joka päivä lenkillä. Talvella olen hiihtänyt ja luistellut.

Janna Salo

Personal trainerina toiminut fysioterapeutti Jari Poikela tähdentää, että tärkeintä onkin löytää niitä itselle mieleisiä lajeja.

– Peruskouluikäisen olisi hyvä liikkua 1-2 tuntia päivässä, mieluummin se kaksi tuntia. Hyötyliikunta ja liikunnalliset leikitkin lasketaan mukaan.

Liikunnanopettaja Olli Kelhä näkee personal trainerin roolin tärkeänä.

– Kyllä koulussa liikunanopetuksessa kiinnitetään huomiota moniin asioihin, mutta personal trainer voi viedä sen henkilökohtaisemmallle tasolle. Jarin juttusilla ovat käyneet paitsi liikuntaluokkalaiset, niin myös sellaiset, joilla on todellisia terveydellisiä ongelmia liikkumisen suhteen, Kelhä listaa.

– Tärkeintä on se oppilaan oma halu kehittyä.

Keinoja on monia, mutta asenne on tärkein

Kelhän mukaan keinoja sisällyttää liikunnallisuutta koulupäiviin on monia, mutta eniten työtä vaatii kokonaisvaltainen asennemuutos.

– Asenteen muutos on se joka vaatii tekemistä. Oppitunnilla voisi istua tuolien sijaan kuntopalloilla ja Hepolassa sitä on muun muassa harjaantumisluokassa kokeiltukin, Kelhä kertoo.

Kelhä sanoo koulupäivän rakenteen vaativan liikkumista tukevia muutoksia laajemminkin. Hepolassa muutoksia on tehty jo ennen Liikkuva koulu -ohjelmaa.

– 75-minuuttisen oppitunnin välillä on pitempi välitunti, jolloin ehtii liikkua. Hepolassahan välituntiliikunnalle on monia vaihtoehtoja ja voi käydä salillakin, mutta muuallakin pienillä muutoksilla saadaan muutosta aikaan. Pitkät välitunnit on se yksi keino.