1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Maanjäristys maailman toisella puolen vapisuttaa maaperää Sysmässä

Sysmässä on jo 30 vuoden ajan havainnoitu maailmalla tehtäviä ydinkokeita. Valvonta-asema on rekisteröinyt niin 14 000 kilometrin päässä tehdyn ydinkokeen kuin vuoden 2004 tsunamin aiheuttaneen maanjäristyksen.

Pohjois-Korean ydinkokeet vuosilta 2006 ja 2009 näkyvät Sysmän seismolografikäyrissä. Kuva: Sysmän seismolografinen asema.

Kansainvälistä ydinkoekieltosopimusta valvotaan myös Suomesta, tarkemmin sanoen Sysmästä, käsin. Ydinkoekieltosopimuksen valvonta-asemalla vietetään tänään keskiviikkona aseman 30-vuotisjuhlaa.

Asemaseismologi Matti Tarvainen muistaa takavuosien tapauksista erityisesti vuoden 1998 ydinkokeet Pakistanissa ja Intiassa, sillä mitään sellaista ei osattu odottaa.

– Sitten ovat tietenkin nämä suuret maanjäristykset takavuosina, ensin Pohjois-Sumatralla 2004 ja sitten Japanin Sendaissa 2011. Ne olivat niin suuria, että ne liikuttivat maaperää Sysmässäkin parin kolmen senttimetrin verran, kertoo Tarvainen.

Mitään aivan mullistavia havaintoja asemalla ei ole kolmen vuosikymmenen aikana kuitenkaan tehty.

Ne olivat niin suuria, että ne liikuttivat maaperää Sysmässäkin parin kolmen senttimetrin verran.

Matti Tarvainen

– Ihan poikkeuksellisia havaintoja ei ole. Muutamia mahdollisia meteoriitin ilmakehään syöksymisiä on Sysmän asemalla havaittu. Se pystyy jonkin verran rekisteröimään myös tarpeeksi voimakkaita ääniaaltoja.

Asema huomaa jopa millimetrin osien suuruiset liikkeet maassa

Sysmän asema on rekisteröinyt jopa yli 14 000 kilometrin päässä Ranskan Polynesiassa tehdyn ydinkokeen. Miten ihmeessä on mahdollista, että keskellä Suomea voidaan havaita maan liikkeitä toisella puolella maapalloa? Herkillä laitteilla, vastaa Matti Tarvainen.

– Kun ydinkoe tehdään maan alla, niin se täräyttää maaperää ja siitä lähtee etenemään aalto kaikkiin suuntiin. Se vapina pystytään havaitsemaan Suomessa asti. Me rekisteröimme maan liikkeitä, jotka ovat metrin miljoonasosia tai jopa millimetrin miljoonasosia. Suuren maanjäristyksen aallot, joita Sysmässä rekisteröidään, voivat olla jopa senttimetrien kokoisia.

Maanjäristykset ja ydinkokeet erotetaan toisistaan sen perusteella, että ydinkoe on pistemäinen, kun maanjäristys taas tapahtuu laajemmalla alueella. Aseman on tarkoitus havaita ydinkokeet, joiden tuotto on vähintään yhden kilotonnin verran. Ydinkokeita ei tosin nykyään juuri rekisteröidä.

Kun ydinkoe tehdään maan alla, niin se täräyttää maaperää ja siitä lähtee etenemään aalto kaikkiin suuntiin.

Matti Tarvainen

– Viime vuosinahan ydinkokeita eivät ole tehneet muut kuin Pohjois-Korea. Ennen ydinkoekieltosopimusta niitä tehtiin jopa pari viikossa, kertoo Tarvainen.

Suomessa on muita mittausasemia reilut 20 kappaletta, mutta Sysmän aseman kaltaista ei maassa ole toista. Samanlaisia asemia kuin Sysmässä löytyy maailmasta yhteensä 50. Ydinkoekieltosopimusta on valvottu Sysmässä sopimuksen alusta asti. Asema päätettiin sijoittaa Sysmään vuonna 1995 ja ydinkoekieltosopimus valmistui seuraavana vuonna.

Aseman keräämät tiedot välittyvät Sysmästä Wienin kansainväliseen tietokeskukseen jopa puolessa minuutissa. Asemalla ei ole henkilökuntaa paikalla, vaan sen toimintaa valvotaan Helsingissä.