Itäiset kumppanit tasapainoilevat EU:n ja Venäjän välissä

EU-maiden ja itäkumppanien kokous alkaa torstaina Riiassa. EU:lla ei ole kumppaneiden suuntaan muuta yhteistä tavoitetta kuin luoda vakautta. Suomi toivoo EU:lta realismia.

Ulkomaat
EU:n itäiset kumppanit
EU / Yle Uutisgrafiikka

EU-maiden johtajat ja itäisten kumppaneiden edustajat tapaavat Latvian Riiassa torstaina ja perjantaina. Kumppanimaat ovat Moldova, Ukraina, Georgia, Valko-Venäjä, Azerbaidžan ja Armenia. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Alexander Stubb (kok.).

Kokoukselta ei odoteta konkreettisia lopputuloksia. Yhteisen loppulausunnon kirjoittaminenkin on työlästä, koska kumppanuus, EU:n ja Venäjän jännitteiset välit ja Venäjän voimapolitiikka koetaan joka kumppanimaassa eri tavoin.

EU välttää puhumasta Venäjästä

Kun kumppanuudet solmittiin vuonna 2009, EU, Venäjä ja niiden väliin jäävät maat elivät vielä toisenlaisessa todellisuudessa kuin nyt. Vaikka Venäjän ja Euroopan jännite on kasvanut ja Ukraina ja Venäjä käyvät sotaa, EU yrittää, että kokouksessa puhuttaisiin nimenomaan kumppanimaista – ei Venäjästä.

Venäjästä puhumista tuskin voitaneen kokonaan välttää. Itäinen kumppanuus ja EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimus oli yksi laukaisevista tekijöistä Ukrainan kriisissä. Venäjä väittää kokevansa Euroopan laajenemisen uhaksi, vaikka EU sanoo omaksi tavoitteekseen vain vakauden luomisen.

Itäiset kumppanit – Moldova, Ukraina, Georgia, Valko-Venäjä, Azerbaidžan ja Armenia – eivät ole yhtenäinen maaryhmä.

Ne ovat olleet osa Neuvostoliittoa, ja Georgiaa ja Ukrainaa lukuun ottamatta kuuluvat edelleen IVY-maihin. Valko-Venäjä ja Armenia kuuluvat vuoden alussa perustettuun Euraasian talousliittoon, josta Venäjä rakentaa omaa vapaakauppa-aluettaan. Ukraina, Georgia ja Moldova pyrkivät lähelle EU:ta.

Läheiset kumppanit, etäiset kumppanit

Kumppaneissa on kahta seurakuntaa – kolme valtiota tekee enemmän, kolme vähemmän yhteistyötä EU-maiden kanssa.

Ukrainalla, Georgialla ja Moldovalla on assosiaatio- ja vapaakauppasopimukset EU:n kanssa.

Moldovalaiset saavat matkustaa EU-maihin ilman viisumia. Ukraina ja Georgia toivovat viisumivapautta, mutta vielä EU ei ole valmis sitä myöntämään. Vaikka maiden tilanteet ovat keskenään erilaiset, ne ovat lähempänä EU:ta ja tekevät enemmän yhteistyötä EU-maiden kanssa kuin kolme muuta kumppania.

Venäjä luopui tällä viikolla vastustamasta Ukrainan ja EU:n vapaakauppasopimusta, jonka on tarkoitus astua voimaan vuoden viivytyksen jälkeen vuoden 2016 alussa. Sodan ja talousvaikeuksien takia Venäjän ja Ukrainen kauppa on romahtanut.

Muut kolme kumppania – Armenia, Azerbaidžan ja Valko-Venäjä – ovat etäämmällä EU:sta. Näistä Valko-Venäjä on EU:lle murheenkryyni. Sen ihmisoikeustilanne ja valtion tilanne kaiken kaikkiaan on kaukana eurooppalaisten toiveista. EU on asettanut henkilö- ja talouspakotteita Valko-Venäjää vastaan.

Suomi veisi kumppanuuksia varovasti eteenpäin

Kun EU toivoo kumppanuuksien edistävän vakautta, se tarkoittaa toivovansa valtioiden kehittyvän vahvoiksi, korruptoitumattomiksi ja vauraiksi. EU toivoo niistä kauppakumppaneita mutta myös hyviä ja rauhallisia naapureita. EU korostaa, että kumppanuuden tavoite on joka maan kanssa erilainen. Mahdollinen EU-jäsenyys on eri asia kuin kumppanuus.

Kun itäistä kumppanuutta rakennettiin, Ruotsi ja Puola olivat puuhamaina innolla edistämässä lähentymistä. Suomi on suhtautunut kumppanuuksiin pidättyväisemmin.

Suomi toivoo, että kumppaneille ei lupailtaisi liikoja, jotta ne eivät odota EU:lta turhan nopeaa etenemistä esimerkiksi viisumivapaudessa tai muussa yhteistyössä. Silloin ei tule myöskään pettymyksiä, joita Venäjä voisi käyttää hyväkseen omassa politiikassaan tai vaikutusyrityksissään.