Hoitoonohjaus voisi havahduttaa rattijuopon

Rikosoikeuden professori Terttu Utriainen on esittänyt, että toistuvasti rattijuopumukseen syyllistyvät saisivat valita joko vankilan tai hoidon. Kemin A-klinikalla kannatetaan Utriaisen ideaa. Hoito voisi havahduttaa ja edistää varhaista puuttumista.

Kotimaa
Kemin A-klinikka
Jarno Tiihonen / Yle

Rikosoikeuden professori Terttu Utriainen on esittänyt, että tuomioistuimet eivät käsittelisi lainkaan lieviä rutiiniluonteisia tapauksia.

Niiden sijaan oikeusistuimet keskittyisivät päihdeongelmaisten poistamiseen liikenteestä. Tämä tapahtuisi niin, että tuomiolla oleva rattijuoppo valitsisi vankilan tai hoidon.

Utriaisen ajatus rattijuoppojen hoitoonohjauksesta saa tukea Kemin A-klinikalta.

– En lähtisi missään nimessä tuomitsemaan hänen ajatuksiaan. Ajattelen, että nämä ovat nykyaikaa ja vaihtoehtoja täytyy olla. Nykyinenkään käytäntö ei ole toimiva systeemi, koska on rattijuopumuksia ja uusintarikollisuutta. Ehkä me tiedämme, että näinkään ei ole täysin hyvä malli, sanoo Kemin päihdetyön johtaja Mari Sipola.

Monen rattijuopumuksen taustalla voi olla myös ihan muita ongelmia, joita voitaisiin hoidossa selvittää, kuten asunnottomuutta, ihmissuhdeongelmia ja taloudellisia ongelmia.

Mari Sipola

Hoito voi havahduttaa

Sipolan mielestä hoidon mahdollisuus voi herättää kärähtäneen käsittelemään asiaa.

– Nykyäänkin osan yhdyskuntapalvelusta voi suorittaa päihdekäynteinä. Lisäksi pantarangaistukseen voi kuulua käynnit A-klinikalla ja osan vankilatuomiosta voi suorittaa päihdehuoltolaitoksessa.

– Eli siinä mielessä, jos rattijuopoille tarjottaisiin ensisijaisesti hoitoa, niin se ei ole huono vaihtoehto, koska se voisi olla sellainen tilanne, että siinä havahtuisi käsittelemään ongelmaa.

Sitä parempi mitä varhemmin

Sipolan mukaan nykykäytännön yksi ongelma on se, että tuomiot voivat tulla jopa muutaman vuoden viiveellä varsinkin, jos niistä valitetaan.

– Teon rangaistus tulee monesti varsinkin nuorelle ihmiselle niin myöhään, että nuori on ehtinyt tehdä jo monenlaisia asioita. Hoidolla voitaisiin ehkä nopeammin vaikuttaa siihen tilanteeseen ennen kuin tilanne pahenee.

– Monen rattijuopumuksen taustalla voi olla myös ihan muita ongelmia, joita voitaisiin hoidossa selvittää, kuten asunnottomuutta, ihmissuhdeongelmia ja taloudellisia ongelmia. Niihin voitaisiin pyytää tarvittavaa hoitoa ja tukea mukaan, joten tällainen malli voisi olla varhaista puuttumista etteivät ongelmat pahentuisi.

Ei välttämättä iso resurssikysymys

Jos Utriaisen idean kanssa ryhdyttäisiin tuumasta toimeen, se todennäköisesti lisäisi A-klinikan asiakkaiden määrää.

Sipola toteaa, että Kemissä resurssit eivät riitä suureen asiakasmäärän kasvuun. Toisaalta moni uuden järjestelmän kautta hoitoon ohjattu saattaisi olla A-klinikan vanha tuttu.

– Siinä voi olla heitä, jotka jo jollain tavoin ovat meillä hoidon piirissä ja vanhoja tuttavuuksia. Voi olla, että sieltä ei välttämättä tulisikaan kauhean paljon uusia henkilöitä. Sitten ajattelen, että kun me hoidamme heidät varhaisessa vaiheessa, niin me voimme jopa säästää.