Näkökulma: Niinistön karu herääminen

Akuutissa itsekritiikin puuskassa presidentti Sauli Niinistö myönsi Etelärannan patruunoiden edessä erehtyneensä globaalisaatio-odotuksissaan, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Pekka Ervasti.

Näkökulmat
Pekka Ervasti
Lassi Seppälä / Yle

Elinkeinoelämän keskusliiton kevätseminaari on yksi sesongin huipputilaisuuksia.

Elinkeinoelämän kerma - höystettynä muutamalla kiintiönomaisella ay-pampulla, poliitikoilla ja tietysti medialla - kokoontui keskiviikkona hotelli Palacen ylimpään kerrokseen pohtimaan Suomen tilaa ja tulevaisuutta. Lopuksi kilistellään vähän kuohuvaa.

Kun Etelärannassa ollaan, sanoma on yleensä synkkä. Huolimatta siitä, mitä kansainväliset vertailut kertovat suomalaisen yhteiskunnan toimivuudesta, onnellisuudesta, tasa-arvosta, koulutustasosta tai vähäisestä korruption asteesta, Etelärannan pamppujen naama on aina pitkänä.

Niin nytkin. EKn hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta maalasi esiin tutut synkistelyt: kilpailukyky on mennyt, laiskat suomalaiset tekevät liian vähän työtä, liian kovalla palkalla ja työmarkkinoiden kolmikantajärjestelmä polkee paikoillaan.

Yhteiskunnallisen eheyden kannalta ei ole aivan yhdentekevää, millaista esimerkkiä eliitti näyttää

Hän ei saanut ainakaan suoraa tulitukea seminaarin pääpuhujalta, tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä.

Talouspolitiikkona tunnettu presidentti puhuikin siitä, mitä hän on viimeisen vuoden aikana joutunut eniten pohtimaan: geopolitiikkaa ja sen turvallisuuspoliittisia kytköksiä.

Niinistö arvioi karusti, että raaka geopoliittinen valtapolitiikka on jyrännyt taloudellisen globalisaation, johon niin vankasti uskottiin. Myös Niinistö uskoi.

Kehitys Venäjällä, Ukrainassa, Turkissa ja Pohjois-Afrikassa on Niinistön mukaan osoittanut, että Euroopasta - siis EU:sta - onkin tullut omien arvojensa viejän sijasta omien arvojensa puolustaja - eikä erityisemmin hyvällä menestyksellä.

Mäntyniemessä on varmaan pidetty seminaari jos toinenkin näiden synkken teemojen ympärillä.

Jos joku ratkaisu on keksitty, ei sitä Niinistön puheesta löytynyt. Mutta tiettyä toiveikkuutta kyllä. Presidentti tuntuu uskovan järjen ja keskiluokan voittoon jollakin aikavälillä - ainakin, jos yhteiskunnallinen eheys säilyy ja keskiluokka saa kukoistaa.

Tähän liittyi myös presidentin vetoomus elinkeinoelämän kermalle. Yhteiskunnallisen eheyden kannalta ei ole aivan yhdentekevää, millaista esimerkkiä eliitti näyttää.

Pekka Ervasti
Kirjoittaja on politiikan erikoistoimittaja