1. yle.fi
  2. Uutiset

Isältä pojalle ja vielä pojanpojanpojalle – veturit kulkevat Ahtiaisen suvussa

Junanrakentaja Rauno Ahtinen aloitti höyryvetureista ja saatteli dieselkauden loppuun. Junateollisuuden kulta-aika Tampereella toi töitä niin isälle kuin pojallekin. Tampereella on juhlittu torstaina Lokomon perustamisen 100-vuotispäivää.

ilmiöt
Junarata
Antti Eintola / Yle

Tampere oli vuosikymmenet suomalaisen junateollisuuden ykköspaikka. Suomen rautateillä on vielä tänäkin päivänä käytössä runsaasti Tampereella tehtyä kalustoa. Valmetilla rakennettiin mm. sähköjunia, Lokomolla ja Valmetilla dieselvetureita. Myös Tampella oli keskeisesti mukana. Perinnettä jatkaa Transtech Otanmäessä, joskin pienentyneissä mitoissa.

Tamperelainen Rauno Ahtinen työskenteli yli 40 vuotta Lokomolla veturien valmistuksen ja käyttöönoton parissa. Ura alkoi rippikouluiässä syksyllä 1944.

– Isä oli mennyt Lokomolle töihin jo lähes perustamisen aikoihin. Kun tulin siihen ikään, että halusin ryhtyä itse tienaamaan, niin isälle puhumaan ja hän järjesti minut töihin viilaamoon.

Alkuvaiheen töihin kuului höyryveturin kiiltolevyjen puhdistaminen. Koneet haluttiin pitää siistin näköisenä, joten kattilan päälle asennettiin levyt, joihin savu ja noki eivät niin helposti tarttuneet.

Oppisopimus oli tuttu juttu 40-luvulla

Kaikkea ei silloinkaan opittu pajalla, vaan Rauno Ahtinen kävi työn ohessa ilta-ammattikoulun. Erittäin tärkeä oli nelivuotinen oppisopimuskoulutus.

– Olen edelleen oppisopimuksen kannattaja, koska siinä saa kaiken opin vanhemmilta miehiltä.

Rauno Ahtisen uran alussa oli toinen maailmansota vielä käynnissä Euroopassa ja Aasiassa, vaikka Suomen ja Neuvostoliiton välillä aseet olivat jo vaienneet. Sen ajan maantiet olivat lähes kärrypolkuja. Junakaluston tarve oli kova.

– Vetureita odotettiin kovasti liikenteeseen. Työntekijäpuolella taas seurattiin tarkkaan valtion määrärahoja, oliko niissä veturirahaa ja kuinka paljon.

Kestäviä työjuhtia

1950-luvulla alkoi dieselveturien tuotanto. Rauno Ahtiselle tarjottiin koeajajan hommaa, ja sen jälkeen hän oli mukana tarkastamassa ja viimeistelemässä monet rautateillä tutuksi tulleen tyyppiset veturit. Raskas dieselsähköinen "Huru" eli silloinen Hr12, ranskalaisella Alsthomin lisenssillä valmistettu Hr13...

Rauno Ahtinen katselee valokuvaa vanhasta  veturista
Rauno Ahtinen oli ottamassa käyttöön mm. kuvassa näkyviä Huru- eli Hr12-vetureita. Jouni Tanninen / Yle

Vähän heikommillekin radoille sopiva Dv12 vetää yhä tavarajunia joka puolella, esimerkiksi Tampereen-Haapamäen osuudella. Vaihtoveturi Dr14:llä järjestellään joka päivä junia Tampereen Viinikan ratapihalla. Laitteilla on ikää jo useita vuosikymmeniä.

Vähemmän ehkä tunnetaan Lokomon teollisuusveturit. Niitä meni vientiinkin, esimerkiksi Ruotsin monille tehtaille. Erilaisen raideleveyden takia piti rakentaa pätkä vähän kapeampaa koerataakin.

Yhteistyö tehtaiden kesken oli voimaa

Pääperiaate oli, että joka toisen veturin teki Valmet ja joka toisen Lokomo. Tampella rakensi moottorit, etenkin Alsthomin ja MANin lisenssillä. Yhteistyö toimi hyvin ja osia voitiin tehdä toinen toiselleen, kuka sitten lopullisesta kokoonpanosta vastasikin.

Viimeistään 80-luvulla kuitenkin tamperelainen junateollisuus hiipui. Rauno Ahtisen työvuosien loppupäähän kuului mm. myydyn kaluston huoltoa.

Nyt 85-vuotias Ahtinen on aktiivinen eläkeläinen. Rautatieammatit ovat periytyneet, poika ja kaksi pojanpoikaa työskentelevät veturinkuljettajana.

– Sukuvika, Rauno Ahtinen hymähtää.

Tampereella on juhlittu torstaina Lokomon perustamisen 100-vuotispäivää.

Lue seuraavaksi