"Eristämistä, koskettelua, tutkimusansioiden vähättelyä" – tällaista on kiusaaminen akateemisessa maailmassa

Yliopistoissa kiusaaminen on hienovaraisempaa kuin kouluissa. Häirintäyhdyshenkilön mukaan esimerkiksi toisen tekemän tutkimuksen vähättely voi täyttää kiusaamisen tunnusmerkit.

Kotimaa
Mies pitää kättään naisen harteilla työpaikalla.
Viime aikojen julkinen keskustelu on lisännyt tietoisuutta seksuaalisesta häirinnästä ja sen tunnistamisesta, arvioidaan uudessa tasa-arvobarometrissä.Juha-Pekka Inkinen / Yle

Kiusaaminen ei ole akateemisessa maailmassa yhtä tunnettu ilmiö kuin kouluissa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kiusaamista olisi olemassa korkeakouluissakin. Yliopistoissa kiusaamiseksi voi lukea eristämisen ja vähättelyn, listaa Itä-Suomen yliopiston häirintäyhdyshenkilö Mikko Aaltonen.

– Kyse on pienestä ilmiöstä, mutta kiusaamista esiintyy kyllä korkeakouluissakin, Aaltonen myöntää.

Akateemisessa maailmassa kiusaamisen muodot ovat hienovaraisempia ja sieltä puuttuvat hänen mukaansa kiusaamisen rajummat muodot, kuten fyysisen koskemattomuuden tai omaisuuden loukkaaminen. Myöskään nettikiusaamiseen Aaltonen ei juuri ole törmännyt.

– Kiusaaminen on vihjailevampaa – esimerkiksi eleitä, jotka voivat olla ajattelemattomuutta tai sitten suoraa pahansuopuutta, kuvailee muutaman vuoden ajan häirintäyhdyshenkilönä työskennellyt Aaltonen.

Tohtoritasoista kiusaa

Aaltosen mielestä yliopistot eivät ole niinkään alttiita kiusaamiselle kun puhutaan perusopiskelijoista, mutta opintojen edetessä esimerkiksi lisensiaatti- tai tohtoritasoisten tutkintojen asteelle kiusaamista ilmenee jonkin verran.

– Siellä voi olla esimerkiksi toisten tutkimusansioiden vähättelyä tai jopa sabotoimista. Toisaalta ei pidä sekoittaa akateemista kritiikkiä kiusaamiseen, muistuttaa Aaltonen.

Tällä hän tarkoittaa sitä, että akateemiseen työskentelyyn kuuluu kritiikin antaminen ja saaminen.

Ei pidä sekoittaa akateemista kritiikkiä kiusaamiseen.

Mikko Aaltonen

Vähän ilmoituksia kiusaamisesta

Akateemisessa maailmassa eristäminen lienee Aaltosen arvion mukaan yleisin kiusaamisen muoto. Lisäksi liikkeelle saatetaan laittaa perättömiä juoruja tai ilkeämielistä vihjailua.

– Jonkin verran esiintyy myös seksuaalisävytteistä, ei-toivottua koskettelua. Tätä tapahtuu lähinnä opiskelijoiden vapaa-ajanvietossa.

Aaltosen pöydälle kertyy kaikkinensa kohtuullisen vähän ilmoituksia kiusaamisesta. Nämä tapaukset ovat esimerkiksi sellaisia, joissa koetaan opinnäytetyönohjaajan käyttäytyneen asiattomasti. Kiusaamisen ehkäisemiseksi on tehty myös toimenpiteitä.

– Olemme pyrkineet kouluttamaan järjestöjä tunnistamaan kiusaamista sekä antamaan toimintaohjeita kiusaamistilanteisiin, kertoo Aaltonen.