Harvinaiselta kattohaikarapariskunnalta odotetaan jo perheenlisäystä

Suomen ensimmäiset kattohaikarat saattavat kuoriutua tänä kesänä. Munista ei ole vielä vahvistettuja havaintoja. Koski TL:tä kuitenkin kerrotaan, että haikarat ovat viihtyneet tiiviisti pesällä jo yli viikon.

luonto
Kattohaikarat pesällä.
Micha Fager / Birdlife

Suomen ensimmäisen kattohaikaraparin pesintä on hyvässä vauhdissa. Pesä on rakennettu ja pari valmis poikasille. Paikalliset uumoilevat parin jo aloittaneen hautomisen. Munista ei kuitenkaan ole vielä näköhavaintoja.

Naaras istunut jo melkeen viikon pesällä. Oliskohan siellä jo munia?

Markku Kärri

– Joidenkin mukaan haudontaa on selvästi, mutta se ei ole varmaa, koska munista ei ole havaintoa, sanoo Birdlifen tiedottaja Jan Södersved.

Suomen oloissa äärimmäisen harvinainen haikarapari pesii Koski Tl:ssä Varsinais-Suomessa. Pesää tiiviisti seuraava naapuri Markku Kärri lähetti viestiä haikaraparin kuulumisista Yle Turun Facebook-sivulle.

– Naaras istunut jo melkeen viikon pesällä. Oliskohan siellä jo munia? Kuka tietää? Pian se selviää. Eli täällä kaikki hyvin, Kärri kommentoi.

Mistä tietää, mitä haikara hautoo?

Jan Södersvedin mukaan lintu saattaa näyttää siltä, että se hautoo, vaikka se todellisuudessa vain lepäilisi pesällä. Muutamasta selvästä merkistä voi kuitenkin veikata, onko haudonta todella alkanut.

– Haudonta pitää aloittaa heti ensimmäisestä munasta. Jos toinen linnuista makaa suurimman osan aikaa pesällä, niin haudonta on voinut alkaa. Tauot ovat silloin muutaman minuutin mittaisia eikä pesä ole puolta tuntia kerrallaan tyhjillään. Jos lintu vain seisoo pesällä, se ei haudo munia.

Birdlife Suomen mukaan paikalla on käynyt paljon uteliaita katselijoita ja lintukuvaajia. Järjestö muistuttaa, että haikaroihin on syytä pitää kunnioittava etäisyys, jottei pesintä häiriinny.

– Jos ei poikkea tieltä katsomaan tai kuvaamaan haikaraa, on etäisyys sopiva. Koko ajan halutaan pikkuisen lähemmäs, jotta saadaan parempia kuvia. Ihan pesän alta ei edes saa kaikkein parhaimpia kuvia, koska kuvakulma on huono, Södersved vinkkaa.

Ihan mielettömästä arkajalasta ei kuitenkaan ole kyse.

– Ilman muuta sietää ihmisen läsnäoloa ja tottuu ihmisen normaaliin kulkemiseen, mutta se voi kokea uhkaavaksi, jos joku jää tähtäilemään, se on haikaran kannalta uhkaavaa, Södersved sanoo.

Haikara ei turhia nirsoile

Birdlifessa ei ihmetellä sitä, että kattohaikarat herättävät ihmisissä suurta kiinnostusta. Jos poikasia syntyy, ovat ne tiettävästi ensimmäiset Suomen luonnossa syntyneet kattohaikarat.

Kattohaikarapari saa keskimäärin neljä munaa. Parhaimmillaan lintu voi pyöräyttää jopa seitsemän munaa. Haudonta kestää runsaan kuukauden.

– Sää ja ravinto vaikuttavat poikasten määrään. Kattohaikara on kaikkiruokainen. Etelä-Euroopassa ne vierailevat jopa kaatopaikoilla. Baltiassa ne syövät pikkueläimiä, kuten sammakoita, hyönteisiä ja pikkunisäkkäitä, Södersved sanoo.