Helsinkiläispoliitikot vauhdittaisivat Helsingin ja Tallinnan välistä rautatietunnelia

Poliitikkojen mukaan Suomea uhkaa liikenteellinen motti ja eriytyminen, jos hanke hautautuu suunnittelijoiden pöydälle.

Kotimaa
Maiden välisiä tunneli- ja siltahankkeita Euroopassa
Yle Uutisgrafiikka

Helsingin johtavat poliitikot haluaisivat vauhdittaa Helsinki-Tallinna -tunnelista tehtäviä jatkoselvityksiä. Helmikuussa julkaistun esiselvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Helsingin ja Tallinnan välille kannattaisi rakentaa rautatietunneli, joka lyhentäisi matka-ajan kaupunkien välillä puoleen tuntiin.

Esiselvityksessä myös ehdotettiin, että hankkeen jatkosuunnittelua tulisi edistää voimakkaammin.

Helsingin kaupunginvaltuuston suurimpien puolueiden ryhmänjohtajien mukaan jatkoselvitysten tekemisessä ei tulisi nyt aikailla, vaan hanketta pitäisi potkia nopeasti eteenpäin.

– On täysin selvää, että tätä pitää viedä täydellä höyryllä eteenpäin. Esiselvitys toi esiin, että jatkotyötä kannattaa ehdottomasti tehdä. Jos hanke ei etene, niin ei se meille ainakaan hyvä asia olisi, sanoo vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Kari jopa näkee, että heikko taloustilanne antaisi syitä tunnelin toteuttamiseksi, vaikka sen hinnaksi arvioitiin selvityksessä 9-13 miljardia euroa.

– Juuri huonossa taloustilanteessa tämän tyyppiset investoinnit toisivat meille parempia kasvumahdollisuuksia. Tunneli toisi meidät huomattavasti lähemmäksi Keski-Eurooppaa, parantaisi liikenneyhteyksiä ja olisi hyväksi taloudelle.

Pelkkä laivayhteys ei riitä

Lisää vauhtia vaatii myös kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö.

– Jos ajatellaan mikä on pääkaupunkiseudun ja Helsingin vaikutus koko Suomen hyvinvoinnille, niin tällaiset hankkeet on kiistatta syytä selvittää, kun etsimme Suomen tulevaisuuden kasvulähteitä.

Sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Osku Pajamäki sanoo, että Suomi on ollut jo pitkään liikenteellisessä saarrossa, vaikka laivaliikenne maiden välillä onkin ollut sujuvaa.

– Raideyhteyksien osalta Suomi on ehdottomasti motissa. Tunneli liittäisi Suomen oikeasti Keski-Eurooppaan ja päinvastoin.

Männistökin huomauttaa, että tulevaisuudessa pelkkä laivayhteys ei enää riitä.

– Tunneli nostaisi Suomen logistiset yhteydet aivan uudelle tasolle. Kun emme voi sijainnille ja maantieteelle mitään, niin meidän täytyy tehdä kaikki voitava jotta linkitymme kansainväliseen yhteyteen ja Euroopan talousalueeseen, Männistö sanoo.

Koko Suomen hanke

Mutta mikä taho ottaisi vetovastuun tunnelin jatkoselvittelyssä? Hanketta on työnnetty eteenpäin tähän mennessä lähestulkoon vain Helsingin kaupungin toimesta. Karin ja Männistön mukaan valtion pitäisi tulla nyt vahvemmin mukaan.

– On selvää, että Helsingillä on tässä iso rooli. Mutta totta kai tämä on valtakunnallinen hanke. Valtion puoleltakin tähän pitää pystyä sitoutumaan. Tätä ei voida katsoa pelkästään Helsinki-kysymyksenä, katsoo Kari.

– On valtakunnallinen kysymys, että mikä on Suomen yhteys Eurooppaan, muistuttaa Männistö.

Männistö kuitenkin painottaa, että Helsingin pitää olla tunneliasiassa aktiivinen ja tehdä yhteistyötä ministeriöiden kanssa. Hän myös toivoo, että jatkoselvityksiin otettaisiin kantaa jo tulevassa hallituksessa.

– Pidän erittäin perusteltuna, että jatkoselvitykset toteutettaisiin hankkeen osalta alkavalla vaalikaudella, vaikka toteuttaminen olisi vuosikymmenten päässä.

Pajamäki täräyttää, että Helsinki-Tallinna -tunneli on suhteessa kannattavampi hanke kuin esimerkiksi Helsingin kantakaupunkiin suunniteltu keskustatunneli.

– Helsinki-Tallinna -tunneli perustuu oikeisiin tavoitteisiin. Kun Ruoholahden ja Sörnäisten välisestä keskustatunnelista tehtiin lopullisia kustannusarvioita, niin maallikkoajatuksella Helsinki-Tallinna -tunnelin kustannustaso tuntuu siihen verrattuna matalalta.