Asiantuntija: Suomeen mahtuu kolme uutta sellutehdasta

Metsätalouden asiantuntija uskoo Suomeen sopivan hyvin uusia sellutehtaita. Uudet tekniikat ja käyttötarkoitukset ruokkivat maailman sellubuumia ja Suomessakin tehtaita on hankkeilla Äänekoskelle, Kuopioon ja Kemijärvelle. Metsäbiotalouden professori ja aiempi metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas arvioi kotimaista havupuuta riittävän hyvin maan eri puolille tuleville tuotantolaitoksille.

talous
Kaadettuja puita hakkuuaukealla
Seppo Nykänen / Yle

Sellubuumin säestyksellä Suomeenkin ollaan rakentamassa uusia sellutehtaita pitkän paussin jälkeen. Kolmesta suuresta hankkeesta pisimmällä niistä on Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas, jonka tuotanto alkaa vuonna 2017. Toiseksi pisimmällä eli ympäristöarviointivaiheessa on Kuopioon tuleva Finnpulpin sellutehdas, jonka on määrä olla tuotannossa 2019.

Kolmas on Suomen Metsäkeskuksen vetämä Kemijärven metsäbiojalostamohanke, joka sai elinkeinoministeriön innovaatiopalkinnon talvella. Sen tuotantotekniikkaa suunnitellaan nopeasti muutettavaksi tuottamaan havupuusta erilaisia biojalosteita paperi-, tekstiili-, energia-, rehu- tai jonkun muun teollisuudenalan tarpeisiin. Tähtäimessä on tuotannon aloittaminen vuonna 2020.

Havupuuta piisaa

Asiantuntijan mukaan kaikille kolmelle sellukombinaatille riittää hyvin raaka-ainetta Suomessa.

– Isoimmat investointisuunnitelmat, mitä julkisuudessa on ollut, niin ne sijoittuvat aika sopivasti eri puolille Suomea ja siitä näkökulmasta kyllä kaikille pitäisi puuta metsistä löytyä, sanoo Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden professori ja aiempi Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas.

Toteutuessaan sellubuumi kasvattaa havupuiden hakkuita merkittävästi ja vaatii yhteensovittamista muiden metsänkäyttömuotojen kanssa.

– Suuri kysymys on metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen, sen turvaaminen, mutta kun metsävarat ovat niin suuret tällä hetkellä ja entisestään kasvamassa niin näen kyllä hyvät mahdollisuudet sen yhteensovittamisenkin onnistumiseen, sanoo Kangas.

Uusia tehtaita nimitetään trendikkäästi biojalostamoiksi tai biotuotetehtaiksi. Kaiken aikaa kehitettävällä uudella teknologialla puusta jalostetaan paperin ja kartongin lisäksi nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän uusiin tarkoituksiin kuten tekstiili-, energia- ja rehuteollisuudelle.

– Periaattessahan kaikki mitä voidaan tehdä öljystä, voidaan tehdä puusta.

Korkean ja matalan profiilin hankkeet

Sellubuumin julkisuushakuisimmat hankkeet ovat Äänekosken biotuotetehdas ja Kuopion sellutehdas. Metsä Groupin ja Finnpulpin näyttävät nettisivut kehuvat molempia Suomen metsäteollisuuden historian suurimmiksi investoinneiksi.

Kemijärvi on hankkeista salaperäisin. Hanke paljastui, koska se sai talvella elinkeinoministeriön biojalostamokilpailun innovaatiopalkinnon. Julkisuudessa hanketta ovat kommentoineet Suomen Metsäkeskuksesta asiakasneuvoja Heikki Nivala ja Aalto-yliopistosta sellutekniikan professori Olli Dahl.

Hankkeen takana sanotaan olevan teollinen investoija, jonka nimeä ei ole haluttu vielä paljastaa.

Erään varteenotettavan lähteen mukaan investoija olisi Aasiasta. Metsäkeskuksesta tätä käsitystä ei ole haluttu kommentoida mihinkään suuntaan.