Metsoa arempi peltokanalintu kotiutui pohjoiseen - ihanteellinen saalis koiralle

Fasaaneja on Oulun seudulla istutettu luontoon jo puoli vuosisataa. Viime talvien leudot säät ovat suosineet aasialaistulokasta ja kanta on talvehtinut hyvin.

luonto
Fasaanikukko ja kaksi fasaaninaarasta
Fasaanit ovat viihtyneet oulunsalolaisen Aarne Heljasvaaran hoteissa jo vuosikymmeniäAri-Pekka Sirviö/ Yle

Fasaani-istutusten historia yltää Oulun seudulla 1960-luvulle.

Esimerkiksi Oulunsalossa ensimmäiset linnut löysättiin luontoon vuonna 1967. Ajatuksena oli saada uusi riistalintu.

– Metsäkanalinnut, metso, teeri ja riekko alkoivat vähentyä ja haluttiin korvaavaa riistaa, kertoo Oulunsalon metsästysyhdistyksen sihteeri Harri Sarkkinen.

Ajatuksena oli myös säästää alkuperäistä kanalintukantaa.

Alussa lintuja istutettiin jopa kuiville kankaille, mutta pikku hiljaa peltolinnun elintavat tulivat tutummiksi ja istutus hienovarastui. Luonnonvaraista kantaa on ollut ainakin koko 2000-luvun ajan.

Koiralle ihanteellinen saalis

– Fasaani on vaikea pyydettävä ilman koiraa. Se vain lymyää ja juoksee karkuun. Ylösajavalle koiralle se on ihanteellinen saaliseläin, sanoo Sarkkinen.

Oulunsalon metsästysyhdistyksen alueella ammutaan vuosittain 50-100 fasaania. Osansa vievät pedot ja liikenne. Seura istuttaa fasaaneja tarpeen mukaan. Jos luonnonkanta on hyvä niin kuin se nyt on, verotetaan sitä, eikä istuteta uusia lintuja.

– Ei meillä mitään varsinaista kannanhoitosuunnitelmaa ole. Katsotaan vuosi kerrallaan mitä talvesta on säilynyt. Jos on hyvä luonnonkanta, emme istuta lisää vaan pyydetään sitä, tiivstää Sarkkinen.

Paikka paikoin Oulun seudulla fasaaneja on reilusti jo asutuksen piirissä. Tänä vuonna ei Oulunsalossakaan istuteta lisää fasaaneja.

Kasvattajapioneeri tarhaa fasaaneja vaikka omaksi ilokseen

Aarne Heljasvaara on yksi oulunsalolaisista fasaaninkasvatuksen pioneereista.

Hän on kasvattanut fasaaneja kymmeniä vuosia sekä paikallisen metsästysyhdistyksen tarpeisiin että omaksi ilokseen.

– Olen ollut mukana vuodesta 1978.Naapuritalon vanhassa navetassa alettiin niitä kasvattaa, muistelee Heljasvaara.

Hänellä on ollut kasvatettavana kaikenlaisia lintuja variksista lähtien. Tarhassa on kanojen ohella ollut myös niin metsoja kuin fasaanejakin.

– Fasaani ei totu ihmiseen kuten kana. Ne eivät leimaudu vaan juoksevat karkuun vaikka ne on koko ikänsä asuneet tässä häkissä. Metsokin on paljon kesympi kuin fasaani. Ne antavat koskettaa ja käyttäytyvät samalla tapaa kuin kanat, kertoo Heljasvaara.

Juuri nyt Heljasvaaran kanatarhassa tepastelee kolme fasaania.