Turun yliopistoon tulvii tuhansittain punkkeja – yli 100 näytettä päivässä

Postitettujen puutiaisnäytteiden määrä hämmästyttää Turun yliopiston tutkijoita. Kirjeitä odotettiin tulevan muutamia kymmeniä päivässä, mutta postia virtaakin kasoittain ympäri Suomen. Taigapunkin levinneisyyttä selvittävään tutkimukseen saadaan jättiaineisto.

luonto
Punkki
Ihmiselle haitallisia punkkeja esiintyy Suomessa kahta lajia, tavallista puutiaista ja siperianpuutiaista, joka on tulokaslaji.Yle

Turun yliopiston biologian laitokselle saapuu noin 130 kirjekuorta päivässä. Niihin on pakattu folioon niputettuja puutiaisia eli punkkeja. Yhteensä kirjekuoria on saapunut jo yli 2100.

– Samassa kirjekuoressa voi olla useitakin yksilöitä. Tämä määrä on yllätys, ja saamme nyt valtavasti tietoa. Selvästi aihe kiinnostaa yleisöä. Saamme myös palautetta, että teemme tärkeää tutkimustyötä, kertoo yliopistonlehtori Tero Klemola.

Laitoksella oltiin varauduttu siihen, että kirjekuorten avaamiseen riittäisi yhden opiskelijan työpanos. Niitä odotettiin tulevan korkeintaan muutamia kymmeniä päivässä. Nyt saapuvien näytteiden kimpussa on useampi käsipari.

– Emme pysty palkkaamaan lisää henkilökuntaa, joten osan kirjekuorista olemme pakastaneet ennen avaamista, sanoo Klemola.

Jokainen punkki päätyy tunnistuksen jälkeen näyteputkeen.

Näytteitä tulee ympäri Suomen

Turun yliopiston tutkijat pyysivät yleisöltä puutiaisnäytteitä selvittääkseen tulokaslajin, taigapunkin, levinneisyyttä. Suomessa esiintyy kahta ihmiselle haitallista puutiaislajia. Toinen niistä on yleinen puutiainen, toinen taigapunkki eli Siperian puutiainen.

Punkkinäytteitä on postitettu ympäri Suomen. Niitä tulee sellaisistakin maakunnista, joita ei perinteisesti ole mielletty punkkien esiintymisalueeksi.

– Tärkeä on tiedostaa, että puutiaiset eivät esiinny enää vain saaristoalueella. Tiedotamme myöhemmin, miten näytteet painottuvat, ja mitä siitä voi päätellä. Se on selvää, että näytteitä tulee lähinnä asutuksen läheltä, missä ihmiset liikkuvat, toteaa Klemola.

Klemola muistuttaa, että tutkijoiden tarkoitus ei ole punkkitutkimuksellaan lietsoa ulkonaliikkumispelkoa suomalaisten keskuuteen.

– Punkkisyyni on tehokas tapa torjua punkkien haittoja. Toistaiseksi mahdollisuus saada vaarallinen tartunta punkista on suhteellisen pieni. Me tutkijat olemme nyt kiinnostuneita punkista eläimenä, olemme biologeja, emmekä siten anna lääketieteellisiä neuvoja.

Tutkijat ottavat punkkinäytteitä vastaan kesän 2015 ajan.