Näkökulma: Koiraa älykkäämpi olento suljetaan häkkiin ja laiduntamaan luotu seisoo metalliputkeen kytkettynä – onko eläimellä oikeus onnellisuuteen?

Eläinsuojelulaki uudistuu parasta aikaa – ja syytä onkin, kirjoittaa toimittaja Riina Kasurinen.

Näkökulmat
Toimittaja Riina Kasurinen
Susanna Pekkarinen/Yle

Suomi on saamassa lähiaikoina uuden eläinsuojelulain. Sitä on hierottu jo vuodesta 2012, ja nyt työ alkaa olla loppusuoralla. Tähän saakka lain lähtökohtana on ollut eläinten tarpeettoman kärsimyksen ja kivun poistaminen. Uusi laki lähtee liikkeelle merkittävästi erilaisesta lähtökohdasta: eläinten hyvinvoinnin edistämisestä.

Enää ei siis riitä, ettei eläin tunne kipua ja tuskaa vaan sen täytyy myös voida hyvin. Koska eläimet eivät puhu, kuka päättää mitä niiden hyvinvointi on? Riittääkö hyvinvointiin, ettei eläin ole sairas vai kuuluuko myös eläimen saada iloisia ja onnellisia kokemuksia? Eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä on määritelty eläinten keskeiset käyttäytymistarpeet. Niihin kuuluvat esimerkiksi liikkuminen, leikkiminen, kehon hoito, sosiaalinen käyttäytyminen, ympäristöntarkkailu sekä lisääntyminen ja jälkeläisten hoito.

Nykyisellään jo eläinten mahdollisuudet liikkua ovat usein tiukasti rajoitetut. Esimerkiksi emakkosiat elävät viikkokausia joka vuosi häkissä, jossa ne voivat liikahtaa vain askeleen suuntaansa. Sika on älykkäämpi eläin kuin koira, mutta meitä ei vaivaa sulkea emakkoa viikkokausiksi paikoilleen. Tekisitkö niin koirallesi?

Tai broileri. Sehän on jalostettu lihakimpuksi, jonka jalat eivät tahdo jaksaa kantaa linnun omaa painoa. Linnun lyhyen elämän loppuvaiheessa ei niveliä paljon tarvitsekaan liikutella, sillä yhdellä neliöllä on parikymmentä lintua. Ja broileri on tosiaan ihan oikea kanalintu, ei pelkkä marinoitu suikale.

Koska olen toimittaja maaseudulla, käyn usein juttukeikoilla maatiloilla. Yhtä lukuun ottamatta kaikki tilat, joilla olen käynyt, hoitavat eläimensä vähintään lakipykälien mukaan ja yleisten suomalaisten käytäntöjen mukaan. Harvoin toimittajat pääsevät tiloille, joilla asiat eivät ole hyvin. Silti vierailut maatiloilla ovat herättäneet. Voiko olla oikein, että lehmät kytketään talveksi päästään kiinni parteen? Eiväthän ne voi edes kääntyä. Vertasin lehmää hevoseen. Ne eivät ole käyttäytymistarpeiltaan aivan erilaisia. Olisiko ihan ok, jos hevonen olisi päiväkausia päästään kiinni putkessa? No ei olisi. Myöhemmin opin, että lehmillä on esimerkiksi samankaltainen tarve pitää huolta turkistaan kuin kissoilla. Eipä paljon kylkeä kyhnytellä jos on kaulapannasta kiinni metalliputkissa.

Uuden lain tavoitteena on antaa eläimelle itseisarvo. Eläimen elämälle annetaan siis arvo sellaisenaan, riippumatta sen hyötyarvosta ihmiselle. Tuotantoeläinten kanssa työskentelevät vetoavat usein hyvinvoinnista puhuttaessa juurikin eläimen hyötyarvoon eli siihen, kuinka paljon eläin tuottaa verrannollisena eläimen hyvinvointiin. Esimerkiksi lehmää pidetään hyvinvoivana, jos se tuottaa paljon maitoa, koska huonosti voiva lehmä myös tuottaa huonosti. Ymmärrän pointin. Hieman silti mietityttää, voiko sellainen eläin olla todella hyvinvoiva, joka joutuu kyllä synnyttämään jälkeläisen joka vuosi, mutta ei koskaan saa hoitaa tai kasvattaa yhtäkään niistä?

Eläinten hyvinvoinnin puolesta voi äänestää kauppareissulla vaatimalla kauppoihin eettisempää maitoa ja lihaa. Voi vaikkapa ostaa vain sellaisten ruokatalojen tuotteita, jotka vaativat tuottajiaan käyttämään pikkupossujen kivesten leikkaamisessa ja vasikoiden sarvenalkujen polttamisessa kivunlievitystä. Nykyinen eläinsuojelulaki nimittäin sallii nuo toimenpiteet ihan tuosta vaan ilman mitään puudutuksia tai lääkkeitä.

Lainsäätäjillä siis riittää sarkaa kynnettäväksi. Kuka tahansa voi muuten antaa palautetta eläinsuojelulain valmistelijoille maa- ja metsätalousministeriön sivuilla.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus