Suomalainen riekkuu lomalla, virolainen kaipaa kotiin – sitäkö on matka Tallinnan-laivalla?

Hauskanpito on yhä matkojen ykkössyy, mutta yhdelle se tarkoittaa käyntiä käsityökaupassa, toiselle kierrosta golfkentällä. Alkoholiostokset ovat useimmille vain kylkiäinen, uskoo Tallinkin viestintäjohtaja Marika Nöjd.

Kotimaa
Viron matkaajat
Stina Tuominen / Yle

Suomen ja Viron välisellä matkustajaliikenteellä on heinäkuussa juhlapäivä: täyteen tulee tasan puoli vuosisataa siitä, kun Neuvostoliitto salli liikenteen yli 25 vuoden tauon jälkeen. Ensiksi ehti virolainen Vanemuine-alus, kaksi päivää myöhemmin suomalainen Wellamo.

Helsingin ja Tallinnan välinen matka taitettiin viime vuonna miltei kahdeksan miljoonaa kertaa.

Kun laivareitti edellisen kerran täytti pyöreitä vuosia, virolainen toimittaja-kirjailija Kulle Raig siteerasi esitelmässään (siirryt toiseen palveluun) anekdoottia vuodelta 1965: "Herranen aika, joko se taas alkaa", huokaisi tallinalaismummo nähdessään suomalaisturistien kiipeävän ylös Toompeanmäkeä.

Ja niinhän se alkoi, ensin varoen ja valvottuna, sitten yhä vilkkaampana, ja Viron saatua itsenäisyytensä takaisin vuosi vuodelta reippaampana. Tänä kesänä neljän laivayhtiön alukset ylittävät meren suuntaan tai toiseen 36 kertaa joka päivä.

Vanemuiseen mahtui alle 800 matkustajaa. Jos nykyiset laivat olisivat aina aivan täynnä, voisi Suomenlahden yli matkustaa kesällä 60 000 ihmistä päivässä, laskee Viking Linen linjapäällikkö Jaakko Ahti. Todellisuudessakin meri ylitettiin viime vuonna miltei kahdeksan miljoonaa kertaa. Suomalaiset tekivät noin kaksi ja puoli miljoonaa edestakaista matkaa.

"Yhä useamman kesämökki on yksiö Tallinnassa"

Viron viranomaisten mukaan suomalaisturistien määrä on vähentymässä, mutta Baltic Guide -matkailulehden päätoimittaja Mikko Savikko ei siihen usko. Erhe on hänen mukaansa siinä, että Viron matkailuviranomaiset mittavat turismia virallisesti vain hotelliyöpymisten määrällä.

– Viiden viime vuoden aikana suuret ikäluokat ovat yhä enemmän siirtyneet ostamaan asuntoja Virosta. Kesämökki onkin yksiö Tallinnassa. Samalla citysuomalaiset löytävät Virosta yhä uusia asioita. Moni tietää jostakin erikoisalasta jo paljon enemmän kuin minä, sanoo Virossa 20 vuotta asunut ja maahan työkseen perehtynyt Savikko.

Viron matkaaja
Viron loma-asunnot kiinnostavat suomalaisia, ja maassa tilapäisesti asuvien ja opiskelevien määrä on kasvanut, mutta Viroon pysyvästi asettuneiden määrä ei ole suurensuuri: noin 6 000. Uusiksi tulokkaiksi Viro mielii huippuosaajia, tällä hetkellä IT-taitajia, joilta on Suomessa mennyt työpaikka. Stina Tuominen / Yle

Savikko arvostelee Viroa siitä, että vaikka suomalaisia on turisteista ylivoimaisesti eniten, maassa ei hänen mukaansa sittenkään suhtauduta tosissaan suomalaisten matkailuun.

Kun majoittumistilastot näyttävät suomalaisten määrän laskusuuntaa, matkailuviranomaiset ovat ilmoittaneet haluavansa houkutella väkeä Ruotsista – jonka osuus turismista on nelisen prosenttia – sen sijaan, että markkinoitaisiin suomalaisille uutta ja kiinnostavaa, Savikko suomii.

Suomessa täytyy olla yhä valtava määrä ihmisiä, jotka eivät ole Virossa käyneetkään.

Mikko Savikko

Esimerkkinä hän kertoo, että Tallinnan kaupungin vastikään hyväksymistä 30 matkaoppaasta vain kaksi opastaa suomeksi. 13 johdattaa turisteja venäjäksi, ja italiaksi opasluvan sai yhtä moni kuin suomeksi. Myös matkailualan koulutus on olematonta, ja suomen kielen taito on lähtenyt maastamuuttajien mukana Suomeen, Savikko moittii.

Potentiaalia upouusien suomalaisasiakkaiden houkutteluun kuitenkin olisi, sillä 95 prosenttia nykyisistä kävijöistä on tehnyt matkan jo ennenkin, useimmat moneen kertaan.

– Suomessa täytyy siis olla yhä valtava määrä ihmisiä, jotka eivät ole Virossa käyneetkään, Savikko laskee.

Virolaisetkin lähtevät päiväksi lomalle naapuriin

Myös laivayhtiöistä kerrotaan, ettei matkojen määrä ole vähentynyt, päinvastoin. Vikingin linjapäällikön Jaakko Ahdin mukaan tasaista kasvua on ollut kymmenen vuoden ajan. Samaa sanoo omasta yhtiöstään Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd.

– Kaikkien reittiemme matkustajien kokonaismäärästä puolet on suomalaisia ja 20 prosenttia virolaisia, Nöjd kertoo.

Virossa käydään myös huollattamassa autoa ja omaa terveyttä.

Ahdin mukaan Vikingin Tallinnan-reitillä jakauma on noin 70–30. Nöjdin tavoin hänkin kertoo, että myös aasialaisten ja muiden kaukomatkalaisten päiväristeilyt jompaankumpaan suuntaan ovat lisääntyneet etenkin kesäisin.

Vikingillä runsaat 30 prosenttia on risteilymatkustajia. Vaikka päiväpyörähdys naapurimaassa on edelleen monin verroin enemmän suomalaisten kuin virolaisten tapa, ja vaikka virolaisten enemmistö on matkalla töihin Suomeen tai kotiin Viroon, ei päiväristeily ole heillekään tuntematon lyhytloma. Linnanmäki tiedetään Virossa hyvin, mutta myös esimerkiksi Ikea houkuttelee päivämatkalaisia.

– Kannattaa joskus kurkata ensimerkiksi lauantaina, kuinka moni auto Ikean parkkipaikalla onkaan Viron rekkarissa, Ahti vinkkaa.

Alkoholin merkitystä Viron-matkan pontimena ei kannata liioitella, sanovat sekä Nöjd että Ahti. Toki moni ostaa kylkiäisenä laivalta alkoholia, mutta matkan perimmäinen tarkoitus on monella ihan muu, Nöjd painottaa.

Viron matkaajat
Markkinatutkimuslaitos TAK:n viimesyksyisen kyselyn mukaan jopa 97 prosenttia suomalaisturisteista käytti Viron-matkallaan kampaamo- tai muita palveluita.Stina Tuominen / Yle

Ahti luettelee ruoan ja shoppailun lisäksi kulttuurin, luonnon ja erilaiset aktiviteetit Viron-matkan syynä. Matkatoimistot ovat erikoistuneet tuomaan laivalle maakunnista ihmisiä teemamatkoille, esimerkiksi bongaamaan lintuja tai ostamaan käsityötarvikkeita, hän kertoo.

Baltic Guiden päätoimittaja Mikko Savikko lisää syiden joukkoon autoremontin – ja myös oman remontin: lääkäri- ja hammaslääkärikäynnit Suomesta Viroon ovat yleistyneet. Kela-korvauksien lisäksi käyntejä lisännee se, että monet virolaiset lääkärit työskentelevät vuoroin Virossa, vuoroin Suomessa, joten yhteisen kielen löytyminen on helpompaa.

Viron matkaajat
Suomalaisten osuus Viron kulttuuritapahtumien asiakkaina on jo huomattava. Esimerkiksi Tallinnan Estonia-teatterin ooppera-, baletti- ja konserttilipuista suomalaiset ostavat nykyisin runsaat 12 prosenttia. Stina Tuominen / Yle

Tallinnan-laivalla viime viikolla matkustaneet kertoivat lisää syitä:

Johanna ja Jari.
Johanna ja Jari suuntasivat Suomenlahden yli hotellilomalle ja ostoksille.
Heidi.
Heidin päämääränä Tallinnassa oli Hare Krishna -temppeli.
Olli Hakkarainen.
Olli Hakkaraiselle Viro on ollut jo kauan keväisten golfmatkojen kohde.
Kiia Vuori ja Nelli Pohjonen.
Nastolalaiset Kiia Vuori ja Nelli Pohjonen olivat matkalla luokkaretkelle Pärnuun.

Joskus lähdön syyksi riittää itse risteily, sanoo Jaakko Ahti.

– Esimerkiksi päiväristeily on monelle tanssinystävälle kesän tanssilavoja lukuun ottamatta ainoita paikkoja, joissa voi nauttia hyvästä tanssimusiikista. Useiden artistien takia lähdetään varta vasten laivalle. Suosituinta ei tarvitse kauan arvailla, se on Paula Koivuniemi, Ahti kertoo.

Silti ei ole yhtä ohjelmaa voittanutta.

– Kyllä se karaoke on. Se on säilyttänyt suosionsa vuodesta toiseen ikään, sukupuoleen ja tulotasoon katsomatta. Olemme joskus joutuneet lyhentämään karaokea tai jättämään sen kokonaan pois, esimerkiksi nyt lätkän MM-kisojen vuoksi, ja siitä eivät ole asiakkaat tykänneet.