Rehtori ammattiopintojen lyhentämisestä: Mielenkiintoinen ehdotus, malli toisen asteen opintoihin löytyy Ranskasta

Hallitusneuvotteluista tihkunut ehdotus ammattikoulutuksen lyhentämisestä kahteen vuoteen on Etelä-Savossa otettu vastaan ristiriitaisesti. Etelä-Savon ammattiopistoa ylläpitävän Etelä-Savon koulutus oy:n toimitusjohtaja Keijo Tikka tyrmää idean täysin, mutta Savonlinnan aikuis- ja ammattiopiston Samiedun johtaja ja rehtori Keijo Pesonen näkee kaksivuotisessa koulutusmallissa myös paljon mahdollisuuksia.

hallitusneuvottelut
Virtuaalihitsauslaite
Hitsaussauman onnistumisen voi tarkastaa välittömästi näytöltä.Adam Bellgrau / Yle

Savonlinnan aikuis- ja ammattiopiston Samiedun johtaja ja rehtori Keijo Pesonen pitää mielenkiintoisena hallitusneuvotteluista tihkuneita tietoja, joiden mukaan ammatillisen koulutuksen kestoksi suunniteltaisiin kahta vuotta.

– Kuulostaa mielenkiintoiselta eikä välttämättä ollenkaan huonolta. Meillähän on työelämässä paljon sellaisia työtehtäviä, joissa varmaan menestyttäisiin hyvin kahden vuoden opintojen saattelemana. Kategorisesti ei kuitenkaan voi ajatella, että kaikki koulutus laitetaan kahden vuoden muottiin, Pesonen muotoilee.

Pesonen näkee, että esimerkiksi hoiva-avustajan tai muiden avustavien työtehtävien koulutus olisi mahdollista käydä kahdessa vuodessa.

– Erikseen ovat sitten vaativat ammattityöt, jopa luvanvaraiset. Kaikkea ei voi laittaa samaan muottiin. Suomalaisen ammatillisen koulutuksen vahvuus on laaja-alaisuudessa. Koulutuksessa on ammatilliset perusvalmiudet ja toisaalta jatko-opintovalmiudet, mutta kyllä sitä avata voi, Pesonen pohtii.

Pesosen mukaan Suomessa 5-15 prosenttia ammatillisen koulutuksen suorittaneista hakee jatko-opintoihin.

– On lähdettävä ajattelemaan ammatillista koulutusta myös jatko-opintojen tähtäävänä muotona, jolloin mukaan tulevat lukio-opinnot, jolloin tämä kolmivuotinen jakso puolustaa paikkaansa. Suurta vahinkoa ei varmaan kuitenkaan aiheutuisi, vaikka kaksivuotiseen siirryttäisiinkin. Tutkinnon suorittaneista pieni osa hakee jatko-opintoihin.

Kaksivuotinen ammatillinen koulutus saattaisi Pesosen mukaan lisätä työelämäammattien vetovoimaa.

– Siinä olisi nopeampi väylä päästä työmarkkinoille. Toisaalta tulee tämä ikäongelma, kun peruskoulusta tuleva on 15- tai 16-vuotias. Kun hän valmistuu ammattiopistosta, hän ei ole vielä täysi-ikäinen. Tämä voi tuoda ongelmia työturvallisuuteen ja työelämän pelisääntöihin, Pesonen pohtii.

Pesosen mukaan toisen asteen koulutus pitäisi ylipäätäänsä nähdä kokonaisuutena. Pesonen huomauttaa, että kaikki lukion käyneetkään eivät jatka yliopistoihin ja lukioiden sisälle voisi harkita sisällytettävän ammattilukion opintoja. Mallia voitaisiin ottaa Ranskasta.

– Ranskassa on kolmenlaista ylioppilastutkintoa. Siellä on ammatillinen ylioppilastutkinto, tieteellis-tekninen ylioppilastutkinto sekä tiedeyliopistoon johtava ylioppilastutkinto. Meillähän löytyy Savonlinnasta oiva esimerkki, meillä on taidelukio. Siellä on lukion oppimäärä, mutta suoritetaan myös laajat kuvataiteen ja musiikin opinnot. Ihan samalla tavalla voitaisiin tuoda yleissivistävään lukioon sellaisia suuntautumisia, joilla kouluttaudutaan työelämän muihin ammatteihin ja aloille kuten esimerkiksi teollisuuteen tai teknologiaan, Pesonen väläyttää.

Tikka: Myös korkeakoulujen duaalimalli tarkasteluun

Etelä-Savon ammattiopistoa ylläpitävän Etelä-Savon koulutus Oy:n toimitusjohtaja Keijo Tikka ei innostu ammattiopintojen lyhentämisehdotuksesta. Eniten Tikkaa huolestuttaa jatko-opintojen laita jatkossa.

– Tässä sulkeutuisivat tietyt väylät ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Tuskin kahdessa vuodessa ammatillisessa koulutuksessa jatko-opintokelpoisuutta saavutetaan, kun lukiossa sitä tehdään kolme vuotta. Tämä on iso sivistyspoliittinen ratkaisu, jos tällainen tehdään. Ei nuorisopolitiikan kannalta kuulosta kovin järkevältä, Tikka lataa.

Tikan mukaan kahden vuoden mallilla otettaisiin askel taaksepäin.

– Jos me palataan aikaan, jossa tärkeintä on, että nuori opetetaan hakkaamaan halkoja, niin siihen opitaan hyvin kahdessa vuodessa. Yleissivistävät opinnot sen sijaan jäävät aika ohuelle, Tikka lataa.

Tikan mukaan suurin ongelma olisi se, että nuorten tulevaisuuden rakentaminen vaikeutuisi, sillä suuria ratkaisuja pitäisi tehdä entistä nuoremmalla iällä. Ammattiopintojen houkuttelevuus lisäksi kärsisi.

– Uskon, että vetovoima vähenisi. Se porukka nuorista, joka haluaa jatko-opintoja, hakeutuisi jatkossa lukioon ja varmistaisi sitä kautta jatko-opintomahdollisuuden. Tämä on niin iso koulutuspoliittinen ratkaisu, että jos tämän tyylisiä ratkaisuja tehdään, niin samassa yhteydessä pitää katsoa tarvitaanko korkeakoulupuolella tämän jälkeen duaalimallia eli ammattikorkeakouluja ja yliopistoja, Tikka pamauttaa.