Yle Ukrainassa: Hyvää elämää sodan varjossa

Ukrainan maaseudulla eletään kuin vanhoissa Suomi-filmeissä. Laiduntavien lehmien, pellavapäisten poikien, rehevien naisten ja työteliäiden miesten elämää varjostaa kuitenkin Itä-Ukrainan sota. Kirjeenvaihtajamme Kerstin Kronvall tutustui maalaiselämään sodan varjossa Lebedevkan kylässä.

Ulkomaat
Poika silittää lehmää.
Nelivuotias Bogdan on tottunut lehmipaimen.Kronvall Kerstin / Yle

Tunnelma on kuin vanhassa suomalaiselokuvassa. Pellon laidalla on ihmisiä nauttimassa eväitä ja vieressä lehmiä laitumella. Tässä eletään kuitenkin tätä päivää pienessä Lebedevkan kylässä Kiovan pohjoispuolella. Tänään on Shinkarenkon perheen vuoro paimentaa lehmiä. Kyläläiset hoitavat homman yhdessä, kukin vuorollaan paimentaa koko kylän karjaa. Näin jokaiselle jää aikaa myös muihin asioihin.

Olga Shinkarenko kertoo, että koko perhe osallistuu talon töihin. Milloin istutetaan perunaa, milloin kitketään rikkaruohoa kasvimaalla, tai ollaan laitumella lehmien seurana. Olga pitää työstään, hän nauttii auringosta ja on tyytyväinen neljään lehmäänsä, ne lypsävät hyvin ja ovat säyseitä.

Kylässä lehmien määrä vähenee koko ajan. Eräs syy siihen on, että lähistölle jatkuvasti rakennetaan uusia asuinalueita. Kiovan rikkaat ostavat tontteja ja muuttavat tänne. Matkaa pääkaupunkiin on vain noin 35 kilometriä.

Bogdan on neljä ja puoli vuotta vanha ja hänestä tulee isona traktorinkuljettaja. Hänellä on oma nimikkolehmä, jonka nimi on Cherva. Bogdan silittää lehmän otsaa ja puhuu sille kauniisti.

– Kiitän maidosta, juon sen maitoa. Se on lämmintä ja hyvää, todella hyvää, Bogdan sanoo.

Sota tuntuu maaseutuidyllissä

Tähänkin maalaisidylliin vaikuttaa kuitenkin myös sota Ukrainan itäisimmissä osissa. Työttömyyttä on enemmän, ja palkat ovat laskeneet, Olga Shinkarenko kertoo. Hänen perheensä saa tulonsa myymällä maitoa. Jos ihmisillä ei ole rahaa, kukaan ei osta maitoa, Olga toteaa.

Perhe piknikillä pellon laidalla.
Maaseudulla eletään paimentolaiselämää.Kronvall Kerstin / Yle

Kylänraitin varrella kolme miestä rakentaa aitaa. On hyvin lämmin päivä ja he ovat vähissä vaatteissa. Miehet puhuvat keskenään lapsenlapsista. Eräs heistä, Igor Bulaventsov on kohta tulossa isoisäksi. Hän ei halua, että pikkuinen kasvettuaan kutsuu häntä isoisäksi. Tuntisin itseni vanhaksi, hän sanoo. Andrei Murovtjuk, jolla on jo lapsenlapsia, on toista mieltä. Hän kun ei tiedä mitään ihanampaa, kuin lapset, jotka juoksevat häntä kohti iloisina huutaen ”Isoisä!”

Isä on ylpeä sotilaspojistaan

Miesten arkea varjostaa huoli työpaikoista. Kaikki tehtaan alueella on suljettu, on enää vain joitakin yksityisiä yrityksiä, eikä kukaan tunnu haluavan töihin yli 45-vuotiasta. Mutta työttömyyttä enemmän miehiä vaivaa sota.

– Pidin heitä ystävinä ja veljinä, mutta nyt en enää ajattele niin, Andrei sanoo.

Andrein kaksi poikaa ovat sotimassa. Hän on heistä hyvin ylpeä, vaikka onkin huolestunut. Poikani ovat sankareita, Andrei sanoo ja ääni värähtää. Igor liittyy keskusteluun ja haluaa kertoa toiveistaan tulevaisuutta ajatellen.

– Tiedättekö mitä haluaisin? Että olisi rauhallista ja rauhaa, että kaikki rakastaisivat ja kunnioittaisivat toisiaan, hän sanoo.

Hyvän elämän suljettu alue

Matkalla Lebedevkasta takaisin Kiovaan näkyy useita aidoin rajattuja alueita. Erään nimi on Good life eli hyvä elämä. Siihen johtaa melko kapea, mutta hyvin hoidettu, kivinen tie. Alueelle joutuu kulkemaan puomilla varustetun portin läpi ja siellä ei saa kuvata, vartija sanoo.

Talon hieno piha.
Tältä näyttää ukrainalainen hyvä elämä.Kronvall Kerstin / Yle

Hyvää elämää ei ole vielä rakennettu valmiiksi, on joitakin asuttuja taloja ja hyvin monta rakenteilla. Taloista tulee isoja ja niihin käytetään laadukkaita materiaaleja. Alueella hyörii suuri joukko työmiehiä ja – naisia. Täällä näkee selvästi, etteivät palkkakustannukset ole suuria. Kaikki tehdään käsivoimin, jopa ojia kaivetaan käsin pienillä pitkävartisilla laipioilla.

Nuori nainen leikkii kahden pienen lapsen kanssa rannan lähellä. Hän ei osaa sanoa, paljonko talo täällä maksaa. Hän kertoo, että on myös oma ravintola, mutta se ei ole auki päivällä arkipäivisin. Uima-allas sen sijaan on houkuttelevasti vedellä täytetty ja sen ympärillä on lepotuoleja.

Lebedevkan kyläläisten kannalta tällä Good life-elämäntyylillä voi olla hyviä seurauksia. Täältä saattaa kenties löytyä työpaikkoja.

Uima-allas.
Uima-allas on jo valmis.Kronvall Kerstin / Yle