Kaikki talviolympialaisista!

Näkökulma: Mitä, jos et voisi käyttää nettiä?

Lähes kaikki suomalaiset ovat netissä. Moni palvelu verkossa on kuitenkin toteutettu siten, että kaikki eivät pysty niitä käyttämään. Korjataan asia. Palveluiden kehittäjät, tulkaa hyvisten puolelle.

Kotimaa
Naisen kädet näppäimistöllä.
Henrietta Hassinen / Yle

Verkkopalvelujen esteellisyydessä kyse ei ole tahallisuudesta. Olen itsekin ollut tekemässä esteellisiä palveluita, koska en osannut ajatella asiaa esimerkiksi näkövammaisen kannalta. Esteellisyyttä on myös se, että asiat tehdään liian monimutkaiseksi, jolloin osalle kynnys palvelun käyttöön kasvaa korkeaksi. Meidän kaikkien näkökyky rapistuu iän myötä, motoriikka heikkenee, ei se kuulokaan parane, on värisokeutta, oppimisvaikeuksia, lukihäiriötä ja niin edelleen. Esteettömyysnäkökulmasta meistä kaikki on jossain vaiheessa osa "erityisryhmää". Jos ei muuten, niin iän myötä.

Päätimme nelisen vuotta sitten Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan verkon kehitysporukalla varmistaa, että olemme jatkossa fiksumpia. Haluamme jakaa kokemuksemme ja toivottavasti inspiroida muita kehittäjiä olemaan hyvisten puolella ja huomioimaan esteettömyysasiat.

Mitä siis olemme oppineet?

1. Helpompaa kuin mitä luulimme. Paljon helpompaa, kuin vaikkapa hissien rakentaminen vanhoihin rakennuksiin jälkikäteen tai muut fyysisen maailman esteettömyysteot. Aloitus toki vaatii päättäväisyyttä.

2. Ei tarvitse tehdä täydellistä. Meilläkin Ylelläkin on vielä vaikka kuinka paljon tekemättä, mutta suunta on hyvä. Kannattaa keskittyä palvelun tärkeimpiin asioihin. Olemassa olevaa palvelua voi olla vaikea saada parempaan kuin kohtuulliseen kuntoon, mutta kerääntynyt osaaminen auttaa huomattavasti seuraavissa projekteissa. Tietoa yle.fi/uutiset-palvelusta havaituista ongelmia löytyy Esteettömyys huomioitu -sivulta.

3. Tarvitaan vähän lisää suunnitteluosaamista ja vähän enemmän lisää koodausosaamista. Esteettömyyden huomioiminen vaatii myös sitä, että monesta huonosta ohjelmointitavasta pitää hankkiutua eroon. Mikä on erittäin hyvä juttu, koska kaupan päälle tulee parempaa ja vähemmän ylläpitoa vaativaa koodia. Lopputulos toimii myös paremmin mobiililaitteilla.

4. Kannattaa aloittaa arvioituttamalla olemassa oleva palvelu asiantuntijoilla. Opimme valtavasti ensimmäisistä esteettömyysläpikäynneistä. Kevyttä arviointia voi tehdä toki itsekin. Tässä muutama linkki: AChecker (siirryt toiseen palveluun), Color Contrast Checker (siirryt toiseen palveluun) ja massiivinen W3C:n tietopaketti Web Content Accessibility Guidelines (siirryt toiseen palveluun). Kaupan päälle vielä värinäkösimulaattori Coblis (siirryt toiseen palveluun)

5. Loimme yhteistyössä Näkövammaisten keskusliiton (siirryt toiseen palveluun) ja Adagen (siirryt toiseen palveluun) kanssa Esteettömyys huomioitu -leiman työkaluksi ja kannustimeksi. Hyvisten kannattaa paukuttaa henkseleitä, kun ovat tehneet hyviä asioita, niin muutkin saattavat tehdä samoin. Esteettömyysleiman idea on auttaa löytämään keskeisimmät ongelmat, jotta ne voi korjata. Leiman hankkimisprosessi auttaa varsinkin suurempien projektien kanssa, koska leiman hankkimisen voi ottaa kätevästi osaksi testaus- ja hyväksymisvaihetta. Toimii ainakin meillä. Esteettömyysleiman arviointi kriteerit (siirryt toiseen palveluun) on hyvä muistilista, vaikkei leimaa lähtisikään hakemaan.

Aki Kekäläinen
Kirjoittaja on verkko- ja mobiilikehityksen päällikkö
Yle Uutis- ja ajankohtaistoiminta, Yle Media Lab