1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Tutkimus: Pronssikauden nuori vainaja taittoi pitkän matkan Saksasta Tanskaan

Teinitytön elämä 3 600 vuotta sitten on osoittautunut lyhyeksi mutta vaiheikkaaksi. Hän vaikuttaa tulleen morsiamena mahtiheimosta toiseen pronssikaudella, jolloin meripihka vaurasti Tanskaa ja vienti- ja tuontikauppa Etelä-Saksaa.

Egtvedin tytön luut on aika syönyt, mutta arkusta löytyi muun muassa hiuksia, osa aivoista ja hauta-aarteita. Kuva: Karin Margarita Frei / Kööpenhaminan yliopisto

Nykyisessä Tanskassa 3 400 vuotta sitten kuollut teini-ikäinen tyttö on osoittautunut pitkän matkan kulkijaksi: hän oli mitä todennäköisimmin syntynyt nykyisessä Saksassa, kertovat hänen jäänteidensä ja vaatteidensa tutkimukset.

Egtvedin tytöksi nimetty 16–18-vuotias vainaja löytyi Jyllannista vuonna 1921. Hänet oli kätketty tammiarkussa hautakummun sisään jonakin kesäisenä päivänä vuonna 1370 ennen ajanlaskumme alkua. Näin tarkka ajoitus on voitu tehdä arkun ja siellä olleen muun puumateriaalin perusteella.

Arkussa oli myös lapsivainajan poltettuja luita.

Arkkuun päässyt hapan vesi oli hävittänyt luut, mutta vaaleat hiukset, hampaat ja hyvin hoidetut kynnet olivat säästyneet. Myös osa aivoista ja ihosta oli kestänyt aikaa.

Villaisiin vaatteisiin puettu tyttö oli laskettu arkkuunsa häräntaljan päälle ja peitelty villahuovalla. Hänen vyönsä oli kiinni Aurinkoa symboloivalla pyöreällä pronssisoljella. Aurinkoa palvottiin pronssikaudella tärkeimpänä jumalana.

Tyttö ei ollut arkussa yksin, vaan hänen päänsä vieressä oli kuppi, jossa oli lapsivainajan poltettuja luita. Lapsi oli kuollessaan viiden tai kuuden vuoden ikäinen. Jalkojensa juureen tyttö oli saanut pienen kaarnasangon, joka oli täytetty hunajalla, suomyrteillä ja karpaloilla.

Maaperän strontium toimii kuin GPS-paikannin

Löydöt kertovat, että vainaja oli ollut korkeassa asemassa ja arvostettu. Kaikki muu oli tähän saakka epäselvää. Uudet tutkimusmenetelmät antavat kuitenkin mahdollisuuden kurkistaa kauas esihistoriaan asti.

Tanskalaiset tutkijat ryhtyivät selvittämään tytön alkuperää hampaiden, hiusten ja kynsien isotooppitutkimuksella. Se paljastaa, missä ihminen on elämänsä varrella saanut elimistöönsä veden ja kasvien keräämää maaperän strontiumia. Se vaihtelee eri alueilla ja toimii siten tutkijoille erinomaisena paikantimena.

Tyttö kulki viimeisen matkansa Jyllantiin kuukautta ennen kuolemaansa.

Strontiumin perusteella tytön todettiin syntyneen ja varttuneen muualla kuin Tanskassa ja taivaltaneen pitkiä matkoja elämänsä kahden viimeisen vuoden aikana.

Sekä hänestä ja hänen hautavaatteistaan ja taljasta että lapsivainajasta otetut näytteet viittaavat vahvasti siihen, että he olivat tulleet Schwartzwaldista, nykyisestä Lounais-Saksasta, ja elämä Egtvedissä oli jäänyt lyhyeksi. Erityisen yksiselitteisesti Schwartzwaldin puolesta puhuu villa, josta tytön vaatteet oli tehty.

Tanskan kansallismuseon ja Kööpenhaminan yliopiston tutkijan Karin Margarita Frein mukaan isotooppitutkimus osoittaa, että tyttö asui lähellä kotiseutuaan vielä 13–15 kuukautta ennen kuolemaansa. Sitten hän muutti jonnekin muualle, strontiumin perusteella hyvinkin Jyllantiin, mutta palasi sitten kotiinsa vielä noin puoleksi vuodeksi. Viimeisen matkansa Egtvediin hän kulki vain kuukautta ennen kuolemaansa, Frei kertoo.

Kaupankäynti loi yhteyksiä ja mahtiheimoja

Jos tyttö oli syntyisin Schwartzwaldista, kuten vahvasti vaikuttaa, hänen taipaleensa Egtvediin oli 800 kilometrin mittainen. Göteborgin yliopiston professoria Kristian Kristiansenia pitkä matka ei yllätä, sillä muista arkeologisista löydöistä tiedetään, että Tanskan ja Etelä-Saksan välillä oli pronssikaudella vankka side.

Seuraavaksi tutkitaan Egtvedin tytön aikalaisvainajien elämänteitä.

– Tuohon aikaan Länsi-Euroopassa Etelä-Saksa ja Tanska olivat kaksi voimakkainta valtaa. Ne olivat hyvinkin kuningaskuntien kaltaisia. Arkeologit ovat löytäneet monia suoria näyttöjä niiden yhteyksistä, Kristiansen kertoo.

Tanskalla oli tarjota Etelä-Euroopalle ja Lähi-idälle Itämeren meripihkaa, joka niille oli kullan arvoista. Vastineeksi Tanska sai pronssia. Eteläsaksalaiset toimivat välittäjinä. Kristiansen arvioi, että Egtvedin tyttö oli kaupankäyntiin osallistuneiden heimojen suhteita vahvistaneen avioliiton morsian.

Egtvedin tyttö on luultavasti Tanskan kuuluisin pronssikautinen vainaja, mutta ei suinkaan ainoa. Frei ja Kristiansen aikovat nyt selvittää isotooppitutkimuksella myös hänen aikalaistensa synnyinseutuja ja muuttoliikettä.

Tutkimus on kokonaisuudessaan vapaasti luettavissa Scientific Reports (siirryt toiseen palveluun) -verkkolehdestä.