Hyppää sisältöön

Euroviisukonkari lyttää nykyviisut: ”Tasapaksua maksamakkaraa, josta laulukilpailu on kaukana"

Suomen edustajien taustajoukoissa 80-luvulla laulaneen muusikko Heikki "Rele" Kosusen mielestä Euroviisuissa on harvoin persoonallista, oikeaa musiikkia.

Kuva: Timo Heikura / Yle

Euroviisut on muuttunut laulukilpailusta ilmiökilpailuksi, napauttaa Suomen edustajien taustajoukoissa useita kertoja 1980-luvulla edustanut muusikko Heikki "Rele" Kosunen. Hänen mukaansa 2000-luvulla voittaneet ovat tästä oiva esimerkki.

– Viime vuonna voitti parrakas nainen, joka ei ole oikeasti parrakas. Muutama vuosi sitten voittaja oli hirviö, joka ei ollut oikeasti hirviö, listaa varkautelaislähtöinen Kosunen.

Hän hämmästelee Suomen tämänvuotisista edustajista syntynyttä keskustelua.

– Hykerryttää, kun tulee näitä kommentteja, että "hävettää olla suomalainen", "eihän tuo (Pertti Kurikan Nimipäivät) ole mitään musiikkia". Hei haloo! Nytkö te vasta huomaatte, että viisut on kauan aikaa sitten nyrjähtänyt karjanäyttelyn puolelle, räväyttää Kosunen.

– Ei Euroviisuissa ole ollut enää pitkään aikaan kysymys musiikista. Hyvin harvoin siellä on mitään persoonallista, oikeaa musiikkia. Loputtomiin vaan kansainvälistä tasapaksua maksamakkaraa, mies jatkaa naurahtaen.

Ei Euroviisuissa ole enää pitkään aikaan ollut kysymys musiikista.

Rele Kosunen

Musiikkirakkaus kadonnut?

Ennen oli kaikki toisin. Kosunen muistaa, kuinka vielä 1980-luvulla edustajien mukana kulki kapellimestarit, oli orkesterit, taustalaulajat ja ihan aitoa livemusiikkia

– Sekin jo typistää, että on konekamaa niin paljon. Jotenkin tekisi mieli väittää, että silloin aikoinaan oli enemmän muusikkoutta ja sitä musiikkirakkautta enemmän, Kosunen vertaa.

Muun muassa vuonna 1985 Eläköön elämä -kappaleella kilpailleen Sonja Lumpeen sekä vuonna 1986 Kari Kuivalaisen Päivä kahden ihmisen -laulun taustalaulajana mukana ollut Kosunen muistelee eri maiden välisen yhteishengenkin olleen hyvin lämminhenkistä. Kosusen mukaan Euroviisuissa oli mukana sellaista muusikkosielujen sympatiaa, jonka hän arvelee hävinneen tuotteistumisen myötä.

– En tietenkään tiedä, että millaista se tekijöiden ja artistien henki nykyisin on. Mahtaako kuitenkaan tapahtua sellaista muusikkokanssakäymistä enää? Tuntuu, että Euroviisut on taittunut semmoiseksi markkinahumuksi, puntaroi Kosunen.

Miehen mieleen häivähtää hauska muisto virallisen osuuden jälkeen Ossi Runteen johdolla muodostuneista pianobaarijameista, joihin liittyi mukaan myös Irlannin edustusta.

Tuntuu, että Euroviisut on taittunut semmoiseksi markkinahumuksi.

Rele Kosunen

– Se oli sellaista suloista Euroviisujen peruskirjan hengen mukaista, kun tavoitteena oli saattaa eurooppalaista lauluntekijäväkeä yhteen, virnistää Kosunen mieltä lämmittävälle muistolle.

"Euroviisut on tuotteistettu"

Kosunen kertoo seuraavansa edelleen Euroviisuja, mutta ei erityisen aktiivisesti. Kiinnostus on jonkin verran lopahtanut. Kaikesta kritiikistä huolimatta hän myöntää, että on joukossa mukana ihan hyviäkin biisejä.

– Mitä sitten, jos on ihan hyviä biisejä? Esitykset on kuitenkin enemmän tuotteita ja koko homma on tuotteistettu musiikkiteollisuutta palvelemaan, harmittelee Kosunen.

Hän muistuttaa, että tasapaksuus näkyy jo siinä, että edustajat tulevat ja menevät. Monikaan voittaja ei lopulta jätä pysyvää muistijälkeä.

– Kuka muistaa voittajan muutaman vuoden takaa?