Näkökulma: Siskokset Suomi ja Viro

Suomen Viron-suurlähettiläs Kirsti Narinen katsoo näkökulmakirjoituksessaan taaksepäin vuodesta 2025 ja näkee Viron ja Suomen yhteistyön tiivistyneen selvästi vuoden 2015 jälkeen. Kymmenen vuoden kuluttua Tallinna–Helsinki-tunnelin rakentaminen on edennyt, Viro ja Suomi ovat yhdenmukaistaneet verolakejaan ja suomalaisnuorten innostus viron kielen opiskeluun on kasvanut.

Ulkomaat
Kirsti Narinen
Kirsti NarinenSven Tupits

Muistan hyvin vuoden 2015. Sekä Suomessa että Virossa oli juuri pidetty vaalit ja hallitukset saatiin koottua suurinpiirtein äänestystuloksen mukaan. Venäjä ärhenteli ja Ukrainassa kuoli ihmisiä luoteihin. EU yritti parhaansa mukaan pysyä yhtenäisenä ja osoitti monien vääntöjen jälkeen lopulta voimansa. Paljon on ehtinyt tapahtua sen jälkeen.

Piipahdin eilen yliopistokaupunki Tartossa, jossa meillä oli hieno tapahtuma kunniakonsulimme järjestämänä. Jo monta vuotta Tarton ja Helsingin yliopistot ovat tehneet vankkaa tutkimusyhteistyötä nanoteknologian alalla ja tuloksia alkaa näkyä. Tarton seminaarissa oli silmiinpistävän paljon aasialaisia kuulijoita. Olemmehan onnistuneet konkreettisesti yhdistämään virolaisen osaamisen ja yrittämisen rohkeuden suomalaiseen pääomaan ja globaaliin markkinointiverkostoon. Rovion ja Skypen perinteet velvoittavat ja rohkaisevat luomaan suomalais-virolaisia innovaatioyrityksiä.

Täytyy sanoa, että Tallinna–Tartto-moottoritie tekee matkasta melkoisesti aiempaa miellyttävämmän ja nopeamman. Liikenneturvallisuus on lisääntynyt huomattavasti, vaikka liikennemäärät ovat tehneet samoin.

Veljeskansat ovatkin nykyään siskoksia.

Suurlähettiläs Kirsti Narinen

Liikenteestä puheen ollen, huomenna täällä Tallinnassa järjestetään vuotuinen Tunnelipäev, ja olen luvannut pitää siellä avauspuheenvuoron. Rail Baltic, suora ratayhteys Puolaan, valmistui jokunen vuosi sitten. Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli tuntuu etenevän hyvää vauhtia ja syytä onkin, sillä rohkeimmat povaavat avajaisia jo viiden vuoden päähän. Ympäristövaikutusarviot alkavat olla valmiina ja sekä Metropoli-hallinnon että Tallinnan kaavoitusviranomaiset ovat tehneet maavaraukset terminaaleja varten. On kyllä ollut mielenkiintoista seurata keskustelua tunnelin ympärillä. Suomi on saari ja kaikki, mikä yhdistää Suomen Manner-Eurooppaan on hyvä asia.

Suomessahan alkoi kevään 2015 vaaleista uusi nousukausi. Humppahallitukseksikin nimetty kolmen puolueen koalitio onnistui kääntämään Suomen suunnan. Perusporvarit eivät saaneet aikaan suuria säröjä EU:nkaan suuntaan, vaikka tätä alussa hieman pelättiin. Komissio perui Suomen velanottoa koskeneet torunsa ja nautimme jälleen kansainvälisestikin luotettavan ja taloudellisesti vakaan maan mainetta. Ulkomaiset investoinnit lähtivät kasvuun heti, kun Suomi otti käyttöön Viron mallin mukaiset sähköiset palvelut ja osa verolaeista yhtenäistettiin Viron kanssa. Yksi yhteinen työmarkkina toimii todella sujuvasti. Tallinnasta Helsinkiin pendelöinti on helpottunut, ja kuinka mukavaa siitä tuleekaan, kun tunneli avataan matkustajaliikenteelle.

Maahanmuutto on lisääntynyt koko Suomenlahden alueella, tarvitseehan vahva yhteistaloutemme tekijöitä myös muualta ja yhteiset työmarkkinat ovat tukeneet kehitystä. Tuoreen Forbes-nettilehden kannessa komeili muuten Virossa koulutuksensa saanut ja nykyisin Pärnussa työskentelevä nigerialaissyntyinen hotellinjohtaja, joka puhuu viron, ranskan ja englannin lisäksi venäjää.

Vironkielen osaaminen Suomessa on kasvanut, ja nyt keväällä jo viitisensataa abiturienttia kirjoitti viron C-kielenä.

Taloudesta vielä sen verran, että muuan virolainen pääomasijoittaja, joka oli hankkinut omaisuutensa tietenkin IT-innovaatioilla, osti viime viikolla merkittävän osuuden Metsä Groupista. Kannattikin ostaa, biopolttoaineiden tuotanto alkaa olla yksi Suomen kansantalouden peruspilareista. Metsästähän olemme aina eläneet, muoto vain muuttuu.

Ensi viikolla saamme tänne Tallinnaan jälleen korkeantason vieraan. On hienoa nähdä, kuinka veljeskansojen naispääministerit poseeraavat medialle yhdessä. Helsingin Sanomien pääkirjoituksen otsikossakin luki, että veljeskansat ovatkin nykyään siskoksia.

Pitääkin käydä lounaan jälkeen apteekissa. Työterveyslääkärin Helsingissä kirjoittama resepti lienee jo verkossa ja noudettavissa. On kyllä hienoa, että EU:n laajuinen digitaalinen yhteiskunta on nyt todellisuutta. Täytyypä muuten selvittää, voinko asioida samalla reseptillä apteekissa myös seuraavassa asemapaikassani Lontoossa.

Suomen Viron-suurlähettiläs Kirsti Narinen