Assad ahtaalla – viisi kysymystä Syyriasta

Syyrian armeija on viime aikoina kärsinyt tappioita sekä ääri-islamilaiselle Isis-liikkeelle että muille kapinallisryhmille.

Ulkomaat
Syyrian presidentti Bashar Al Assad juliste.
Syyrian presidentti Bashar al-Assad.Tom Kankkonen / Yle
Naamioituneita taistelijoita.
Ääri-islamilaisen Isis-liikkeen nousu selitettynä minuutissa.

Ääri-islamilainen Isis-liike valvoo puolta Syyriasta, mitä se merkitsee?

Syyrian sotaa seuravan Syrian Observatory for Human Rights -järjestön mukaan Isisin käsissä on nyt yli puolet Syyrian pinta-alasta. Suurin osa Itä-Syyriasta on kuitenkin autiomaata, joten Isis valvoo suhteellisen pientä osaa Syyrian väestöstä.

Ranskalainen tutkija Fabrice Balanche arvioi alkuvuonna, että Isisin hallitsemilla alueilla asuu 2 –3,5 miljoonaa väestöstä. On arvioitu, että Syyriassa on tällä hetkellä noin 18 miljoonaa asukasta, tosin valtavien pakolaisvirtojen takia arviot ovat epätarkkoja.

Karttagrafiikka
Isis valvoo nyt noin puolta Syyrian pinta-alasta. Viime päivinä ryhmä on vallannut Palmyran ja ottanut haltuunsa viimeisen Syyrian hallituksen valvoman raja-aseman Irakin vastaisella rajalla Al Tanfissa. Aiemmin muut kapinallisryhmät valtasivat Idlibin maakuntapääkaupungin Pohjois-Syyriassa ja etenivät Etelä-Syyriassa.Yle Uutisgrafiikka

Monilla alueilla suuri osa väestöstä on myös paennut ennen Isisin tuloa. Voidaan siis olettaa, että selvä enemmistö syyrialaisista asuu edelleen hallituksen valvomalla alueella, joka tosin kutistuu.

Miten ahtaalla al-Assad on?

Assad on ahtaammalla kuin pitkiin aikoihin. Syksyllä 2012 ja alkuvuonna 2013 Bashar al-Assadin hallinnon kaatuminen näytti monien mielestä todennäköiseltä, ja puhuttiin siitä, että vallanvaihto on vain viikkojen päässä. Pääkaupunki Damaskos oli piiritystilassa. Muun muassa Iranin ja libanonilaisen Hizbollah-liikkeen tuella hallituksen joukot käänsivät tilanteen edukseen.

Nyt tilanne näyttää yhtä uhkaavalta kuin vuodenvaihteessa 2012–2013. Palmyran kaupungin menetys on vakava takaisku, ja Isis on todennäköisesti valtaamassa idempänä sijaitsevan Deir ez-Zorin maakuntapääkaupungin, joka on eristyksissä. Isis on myös tiukentanut otettaan Syyrian öljy- ja kaasukentistä.

Mutta onko al-Assad menettänyt sodan? Ei vielä, vaikka suunta juuri on nyt paha al-Assadin kannalta.

Miksi Syyrian armeija on joutunut vetäytymään?

Ääri-islamilainen Isis-liike on hyvin varustautunut. Se on saanut haltuunsa runsaasti aseita erityisesti Irakin armeijan varastoista.

Syyrian muut keskeiset kapinallisryhmät ovat puolestaan parantaneet yhteistyötään. Mukana on useita lähinnä islamilaisia ryhmiä. Pohjoisessa kapinallisten yhteisrintama on vallannut Idlibin maakuntapääkaupungin. Myös etelässä kapinalliset ovat edenneet. Kapinallisia tukevat maat, etunenässä Turkki ja Saudi-Arabia toimivat nyt yhteistyössä. Syyrian armeija on vaikeuksissa, koska se taistelee usealla rintamalla, ja kärsii ilmeisesti kasvavasta miehistöpulasta.

Mitä tämä merkitsee siviileille?

Syyrian siviilien ahdinko syvenee. Syyrian armeija on pitkään turvautunut ilmapommituksiin, joissa ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ei ole tehty eroa siviilien ja taistelijoiden välillä, tai iskut on jopa kohdistettu suoraan siviilikohteisiin.

Tynnyripommin tuhoja Aleppossa.
Tynnyripommin tuhoja Aleppossa helmikuussa 2014.Ali Mustafa / EPA

Alkeelliset helikoptereista pudotettavat tynnyripommit ovat epätarkkoja mutta erittäin tuhoisia.

Myös hallituksen alueille kohdistuu raketti- ja kranaatti-iskuja, vaikka tilanne on suhteellisesti ottaen turvallisempi. Taloudellinen ahdinko syvenee koko maassa.

Syyriasta on paennut yli neljä miljoonaa ihmistä ja maassa on yli kahdeksan miljoonaa sisäistä pakolaista. Mikäli Isis vakavissaan uhkaisi pääkaupunki Damaskosta on mahdollista, että Libanoniin kohdistuisi valtava satojen tuhansien ihmisten pakolaisvirta.

Onko mitään toiveita rauhasta?

Vaikka al-Assad poistuisi näyttämöltä lähiaikoina, taistelut jatkuisivat joka tapauksessa. Ääri-islamilainen Isis-liike on sivussa kaikista neuvottelukontakteista ja se jatkaisi taistelua, vaikka muut ryhmät saisivat aikaan jonkinlaisen sopimuksen. On myös pohdittu tilannetta, jossa vanhan hallinnon kannattajat jatkaisivat vastarintaa sissisodan ja terrorismin keinoin.

Syyria saattaa myös hajota useaan osaan. Syyrian kurdit valvovat jo omaa aluettaan maan koillisosassa. Syyrian löyhästi shiialainen alaviittivähemmistö, johon myös presidentti al-Assad kuuluu, voisi vetäytyä vahvoille alueilleen Välimeren rannikolle. Niin ikään arabiväestöön kuuluvat sunni-muslimit hallitsisivat loppuosaa maasta, tosin usean eripuraisen ryhmän voimin.

Syyrian hallitus on entistä enemmän riippuvainen Iranin, libanonilaisten shiiataistelijoiden ja Venäjän tuesta. Kapinalliset puolestaan saavat tukea muun muassa Saudi-Arabialta ja Turkilta. Rauha vaatisi myös ulkopuolisten tahojen sitoutumista taistelujen lopettamiseen. Sitä ei ole näköpiirissä.

Linkkiluettelossa englanninkielisiä lähteitä Syyriaan liittyen.