1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Paimion parantolaa lämmitellään Unescon maailmanperintökohteeksi

Alvar Aallon suunnittelemaa Paimion parantolaa aletaan todennäköisesti ajaa uudestaan Unescon maailmanperintökohteeksi.

Kuva: Maija Holma / Alvar Aalto -säätiö

Vuonna 1933 valmistunutta Paimion parantolaa aletaan todennäköisesti ajaa uudestaan Unescon maailmanperintökohteeksi.

Museovirastosta kerrotaan, että Suomen uutta maailmanperintökohteiden aielistaa aletaan valmistella syksyllä, ja Alvar Aallon suunnittelema tuberkuloosiparantola on todennäköisesti yksi listalle päätyvistä kohteista.

Parantolan mahdollisuuksia päästä maailmanperintökohteeksi edesauttaa nyt se, että sille tehdään parhaillaan ”säilyttämisen hallintasuunnitelmaa”, jonka amerikkalainen Getty-säätiö kustantaa.

Se nosti viime syksynä Paimion parantolan yhdeksi modernin arkkitehtuurin keulakuvista Sydneyn oopperatalon ja sveitsiläisarkkitehti Le Corbusier'n kotitalon rinnalle uudessa Keeping It Modern -apurahahankkeessaan.

Amerikkalaiset tukena

Kuva: Maija Holma / Alvar Aalto -säätiö

Amerikkalaissäätiön rahoittaman ”säilyttämisen hallintasuunnitelman” tarkoituksena on todentaa muun muassa Paimion parantolan ainutlaatuisuus. Lisäksi sillä pyritään turvaamaan Aallon suunnitteleman kohteen säilyminen.

Raportissa otetaan huomioon muun muassa mahdolliset tulevaisuuden turistivirrat.

Kokonaisvaltaisen suunnitelman tekee Alvar Aallon perintöä vaaliva Alvar Aalto -säätiö, ja mukana on muun muassa Unescon maailmanperinnön asiantuntijoita.

– Maailmanperintökohteelta edellytetään nykyisin hallintasuunnitelmaa, arkkitehti Jonas Malmberg Alvar Aalto -säätiöstä kertoo.

Paimion parantola pääsi jo edelliselle Suomen aielistalle, mutta Unescon maailmanperintökomitea ei ollut tyytyväinen hankkeen valmisteluun.

Nyt Museovirasto voi aloittaa prosessin uudestaan puhtaalta pöydältä.

Aallon avainteos

Paimion parantolaa pidetään tyylipuhtaan suomalaisen funktionalismin eli funkkiksen mestariteoksena.

Se nosti nuoren Alvar Aallon Euroopan tietoisuuteen.

Aalto oli taitava verkottuja ja omien töidensä markkinoija. Hän lähetti Paimion parantolasta tehdyn kirjasen eurooppalaisille kollegoilleen, ja tuliterästä tuberkuloosiparantolasta kirjoitettiin lähes kaikissa keskeisissä eurooppalaisissa 30-luvun arkkitehtuurilehdissä.

– Media kiinnostui Paimion parantolasta, koska se oli terveydenhuoltoa varten hiottu rakennus, joka sopi myös funktionalismin ihanteisiin - puhtauteen, valoon ja ilmaan - ne olivat juuri niitä asioita, joita potilaille tarjottiin, Jonas Malmberg kertoo.

Aalto suunnitteli Paimion parantolan yksityiskohdat väritystä myöten toimistossaan. Potilashuoneissa piti olla taivaan sininen katto, ja parantola oli asemoitu luontoon niin, että potilashuoneiden käytäviin lankesi luonnonvalo.

– Rakennuksella on kiistatta suuria arkkitehtonisia arvoja, mutta kyllä Aallon persoonalla ja kosmopoliitin roolilla oli merkitystä tässä kansainvälisen maineen luomisessa, arkkitehti Jonas Malmberg kertoo.

Kuva: Maija Holma / Alvar Aalto -säätiö

Sairaala lähtee

Paimion parantola on historiallisessa käännekohdassa, sillä rakennuksen omistaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, jättää sen lopullisesti tänä vuonna. Siihen päättyy rakennuksen yli 80 vuotta jatkunut toiminta sairaalana.

Paimion parantolassa toimii enää sairaanhoitopiirin kuntoutusosasto.

Alvar Aallon suunnitteleman kohteen tulevaisuus näyttää kuitenkin ainakin hetkellisesti turvatulta, sillä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö vuokrasi viime vuonna osan kiinteistöstä käyttöönsä.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen on toiveikas nyt tekeillä olevan ”säilyttämisen hallintasuunnitelman” suhteen.

- Suunnitelman pohjalta on mahdollista hakea sellaista käyttötarkoitusta, joka toisaalta säilyttää rakennuksen arkkitehtoniset arvot,  mutta on toisaalta liiketaloudellisesti kestävä.