Korvasienten ystävillä huippukevät – paras sato 20 vuoteen – video

Korvasienten runsaasta määrästä ei kuitenkaan voi päätellä muun sienisadon määrää. Kokenutta sienestäjää korvasienet houkuttelevat erityisesti niiden maun takia.

Kotimaa
Korvasieni
Korvasienen puhdistamiseen on omat jipponsa, näyttää Etelä-Karjalan sieniseuran puheenjohtaja Martti Hakala. Kuvaus ja editointi: Mikko Savolainen.

Kokenut sienestäjä Martti Hakala tarkkailee pari vuotta sitten hakattua metsäaukeaa Lemillä. Ei mene kauankaan, kun harjaantunut silmä havaitsee ensimmäisen korvasienen.

Hakalan oman käsityksen mukaan korvasieniä on nyt eniten 20 vuoteen.

– Ainakin Lemin näkökulmasta. Olen kyllä saanut muualtakin Suomesta viestiä, että korvasieniä on paljon, Hakala tuumaa.

Tiettyä syytä erinomaiselle korvasienisadolle Hakala ei osaa sanoa, mutta uskoo runsaan kosteuden olevan ainakin yksi osatekijä.

Parasta on maku

Hakala ei ole kuitenkaan täysin tyytyväinen tähän hakkuuaukeaan. Joku on ehtinyt käydä keräämässä suuren osan sienistä.

– Mutta niin hyvää sienestäjää ei ole, että se jokaisen sienen olisi löytänyt, Hakala myhäilee.

Samalla hakkuuaukealla Hakala on aiemmin kerännyt 14-litraisen korin täyteen korvasieniä puolessa tunnissa.

– Suurin niistä oli 207 grammaa puhdistettuna.

Kiireisen hommaa sienestäminen ei kuitenkaan ole.

Hakalan mielestä sekä iso että pieni korvasieni ovat yhtä hyviä. Ennen kaikkea sienissä kiehtoo maku.

– Näistä saa hyviä keittoja, muhennoksia ja kastikkeita. Kun nämä kuivaa niin niiden säilyvyysaika on jopa kymmeniä vuosia silloin, kun ne on säilötty lasipurkkiin.

Sieniä lumien sulamisesta lumien tuloon

Korvasieniä on eri lajikkeita. Yleisimmän korvasienen lisäksi Suomessa kasvavat laakakorvasieni ja lehtokorvasieni.

– Laakakorvasieni on kämmenen näköinen ja kasvaa pitkin maata. Se ei ole niin maukas eikä siinä ole myrkkyä. Lehtokorvasieni on aivan samannäköinen kuin korvasieni, mutta kasvaa paljon suuremmaksi ja sen kurtut ovat loivempia. Se on huomattavasti vaaleampi ja siinäkään ei ole gyromitriiniä (myrkkyä). Ne kuitenkin kannattaa varmuuden vuoksi käsitellä kuten korvasienet, Hakala kuvailee.

Käsittely tarkoittaa huolellista keittämistä: runsaassa vedessä viisi minuuttia kahteen kertaan. Vesi vaihdetaan keittämiskertojen välillä.

Samaan aikaan korvasienten kanssa kasvaa huhtasieni, joka on myös myrkytön.

– Se on hyvin kaunis ja miedomman makuinen.

Suomen sienikausi kestää lumien sulamisesta lumien tuloon. Hakala itse on aikanaan kerännyt ensimmäiset korvasienet huhtikuun 5. päivä.

– Se taitaa olla edelleen Suomen ennätys, hän pohtii.

Korvasienisato kasvaa juhannukseen saakka, jolloin sitten tulevat ensimmäiset kantarellit.

Erinomaisesta korvasienisadosta ei Hakalan mukaan pysty päättelemään, minkä verran muita sieniä kesän mittaan maan pinnalle pulpahtelee.

Yllä olevalla videolla Martti Hakala näyttää, miten korvasieni kannattaa puhdistaa ennen koriin laittoa.