Venäläisvähemmistö edelleen Viron valinkauhassa

Vaikka Viron itsenäisyyden palauttamisesta on kulunut jo lähes neljännesvuosisata, tuntuvat maassa asuvat venäjänkieliset hakevan edelleen paikkaansa vironkielisen enemmistön dominoimassa valtiossa. Venäjää puhuva virolainen on kuin valinkauhassa, jolle ei ole vielä löytynyt sopivaa muottia.

Ulkomaat
Perhe kuvattuna sipulipellolla Varnjassa.
Venäläisiä siirtyi Viroon jo 350 vuotta sitten, kun vanhauskoiset ortodoksit asettuivat Peipsijärven länsirannalle. Heidän jälkeläisensä elävät kylissään mm. kalastuksella ja sipulinkasvatuksella.Risto Vuorinen

Suurimmalla osalla venäjänkielisistä on Viron kansalaisuus, mutta ainakin 85 000 on edelleen vailla minkään valtion kansalaisuutta. Heillä on ns. harmaa passi, jolla voi matkustaa ilman viisumia EU:n alueelle ja Venäjälle.

Harmaan passin omistajat eivät voi äänestää Viron parlamenttivaaleissa, mutta paikallisvaaleissa heillä on äänioikeus. Vailla kansallisuutta olevien lisäksi Virossa elää vajaa 90 000 Venäjän kansalaista. Äidinkielenään venäjää puhuvilla on mahdollisuus saada Viron kansalaisuus osoitettuaan hallitsevansa auttavasti maan virallisen kielen ja perustiedot maan historiasta.

Raskaan teollisuuden tuomia

Vähintään joka neljäs Virossa asuva puhuu äidinkielenään venäjää. Venäläisväestön pääosa siirtyi Viron alueelle neuvostoaikana, vuosina 1945-1991. He muuttivat lähinnä Koillis-Viroon. Raskaan teollisuuden, kaivostoiminnan ja energiantuotannon voimakas kehittäminen avasivat Suomenlahden tuntumassa uusia työpaikkoja. Vastaavasti Viron alkuperäisväestöä siirrettiin neuvostokauden alkuaikoina muualle Neuvostoliittoon pakkokeinoin.

Venäläisväestö elää edelleen pääosin suurissa yhteisöissä, jotka syntyivät aikanaan teollisuus- tai energialaitosten, kaivosten ja rautateiden solmukohtiin. Pääkeskittymiä ovat mm. Itä-Virumaan Kohtla-Järve, Jõhvi ja Narva sekä Tallinna ja Tartto.

Ennen maan liittämistä Neuvostoliittoon Virossa tiedetään asuneen noin 25 000 vironvenäläistä. He olivat pääasiassa noin 350 vuotta sitten Peipsijärven länsirannalle Venäjältä uskontonsa takia karkotettuja vanhauskoisia ortodokseja, ns. starovertseja.

Neuvostoaikana vironvenäläisten määrä nousi lähes puoleen miljoonaan, eli yli kolmannekseen maan väestöstä. Nykyään venäjänkielisiä on laskettu olevan lähes 350 000.

Sillamäen kaupunki.
Neuvostoaikana työvoimaa muutti Viroon Venäjältä mm. puolustusteollisuuden palvelukseen. Sillamäen kaupungissa alettiin jalostaa mm. uraania.Risto Vuorinen

"Olet miehittäjä"

Valtaosa venäjänkielisistä pärjää arjen toimissa omalla äidinkielellään. Siksi motivaatio maan virallisen kielen oppimiseen on yleensä heikko. Koska valtaosa venäjänkielisistä siirtyi Viroon jo kymmeniä vuosia sitten, kasvavat heidän jälkeläisensä jo kolmannessa, osin jopa neljännessä sukupolvessa.

Virolaisen kantaväestön neuvostoaikana kokemat kolhut tuntuvat edelleen suhtautumisessa venäläisvähemmistöön. Joidenkin virolaisten kuulee edelleen käyttävän sanaa "okupant" - miehittäjä. Vastaavasti maan venäläisväestön identiteetti koki kolhun Neuvostoliiton hajottua. Aikoinaan Moskovassa yhteiseksi kotimaaksi määrätty Viro muuttui kertaheitolla itsenäiseksi tasavallaksi. Historian kokemukset ja ristiriitaiset tulkinnat sekä niistä aiheutuva kitka ovat olleet osaltaan jarruttamassa venäjänkielisten integroitumista Viroon. Historian painolasti pitää virolaiset ja maan venäläistaustaiset edelleen melko tiukasti omissa leireissään.

Naineniron Varnjassa.
Venäläisiä siirtyi Viroon jo 350 vuotta sitten, kun vanhauskoiset ortodoksit asettuivat Peipsijärven länsirannalle. Heidän jälkeläisensä elävät kylissään mm. kalastuksella ja sipulinkasvatuksella.Risto Vuorinen

Pronssimellakat säikäyttivät

Toinen kielivähemmistössä katkeruutta aiheuttava tekijä on toimeentulon vaikeutuminen vielä 1980-luvulla kukoistaneilla teollisuus- ja kaivosalueilla. Neuvosto-Virossa kehitetty sotateollisuus ja raskas teollisuus sekä kaivostoiminta on ajettu paljolti alas. Se on jättänyt paremman elämän takia "länteen" muuttaneet venäläistyöläiset ja heidän jälkeläisensä vaille riittävää toimeentuloa. Venäläistaustaisten tulot ovat tutkimusten mukaan edelleen pienemmät kuin kantaväestön palkat.

Pinnan alla kyteneet ristiriidat ja Viron hallituksen tahto näyttää voimansa sytyttivät eräissä venäläispiireissä vastareaktion huhtikuussa 2007. Erityisesti iäkkään venäläisväestön identiteettiä symboloivan, neuvostosotilasta esittävän pronssipatsaan siirtäminen Tallinnan Tõnismäeltä kaupungin sotilashautausmaalle johti väkivaltaisiin mielenilmaisuihin. Puhjennutta sekasortoa käyttivät hyväkseen myös näyteikkunoita rikkoneet ja liikkeitä ryöstelleet pikkurikolliset.

Autio kylänraitti Koillis-Virossa.
Kaivostoiminnan tyrehtyminen on jättänyt kokonaisia kyliä tyhjäksi venäläisvaltaisessa Koillis-Virossa.Risto Vuorinen

Heti niin sanottujen pronssimellakoiden jälkeen Viron hallituksessa oli henkeä, joka lupasi panostaa muun muassa venäjänkielisen väestönosan saamaan informaatioon. Tuonaikainen väestöministeri Urve Palo arvioi, että suunnitteilla olleesta Viron valtiontelevision ETV:n toisesta kanavasta pitäisi rakentaa venäjänkielinen kanava. Se olisi valtion kädenojennus kielivähemmistölle ja takuu koko valtiolle siitä, ettei maan rajojen takaa syötetty poliittinen propaganda saa vähemmistössä yliotetta. Tv-kanavahanke ei kuitenkaan toteutunut venäjänkielisenä. Syyksi on mainittu rahoitusongelmat.

Viides kolonna

Viron venäläisväestön oloihin panostaminen nousi puheenaiheeksi uudelleen Ukrainan tapahtumien seurauksena. Viron mediassa kyseltiin, marssiiko Virossa esiin tilanteen niin vaatiessa "viides kolonna", joka olisi valmis siirtymään maahantunkeutujien puolelle mahdollisessa itänaapurin masinoimassa konfliktissa?

Kyselytytkimusten tulokset kuitenkin osoittivat, että tällainen pelko on turha. Pieniä marginaaliryhmiä lukuun ottamatta, venäjää puhuvat pitävät Viroa kotimaanaan, eivätkä haluaisi elää itärajan takana vallitsevissa oloissa.

Jotta venäläisväestön integroituminen sujuisi aiempaa paremmin, Viron hallitus on päättänyt panostaa tulevana syksynä toimintansa aloittavaan, venäjänkieliseen ETV Plus -kanavaan. Sen ohjelmisto rakennetaan vastapainoksi Venäjän presidentin Vladimir Putinin politiikkaa tukeville propagandakanaville, joiden ohjelmistoa kuluttavat päivittäin lähes kaikki Viron venäjänkieliset.

Vihapuheita ja kyräilyä

Viron venäjää puhuvat mielletään monesti yhtenäiseksi kansanryhmäksi. Tämä on väärä käsitys. Muun muassa entisten kaivos- ja teollisuustyöläisten jälkeläisistä on versonut vaikuttajia ja ammattilaisia lukuisille elämän alueille. Kohtla-Järvellä syntyneestä Jevgeni Ossinovskista tuli Viron ensimmäinen venäläistaustainen ministeri tultuaan valituksi opetus- ja tiedeministeriksi keväällä 2014.

Nuoren venäläispolven enemmistö hallitsee viron kielen, mikä on ehdoton edellytys ammattiuran luomiselle Virossa. Valtaosa venäläistaustaisesta nuorisosta ei kuitenkaan näe tulevaisuuttaan synnyinmaassaan. Se toivoo löytävänsä paikkansa jostain muualta lännessä, jossa vallitsee suvaitsevaisempi ilmapiiri.

Muutama vuosi sitten valmistuneen, USA:n rahoittaman tutkimuksen mukaan peräti kolmannes virolaisnuorista vihaa tai suhtautuu pelonsekaisesti ja vältellen venäläisiin. Saman tutkimuksen mukaan venäläisnuorilla on vastaava asenne selvästi harvemmin.