Espanjan politiikan kenttään odotetaan mullistusta sunnuntaina

Espanjan kaksipuoluemallin odotetaan murtuvan sunnuntaina pidettävissä kunta- ja aluevaaleissa. Korruptioon kyllästyneet äänestäjät hakevat vaihtoehtoja uusista puolueista.

Ulkomaat
Espanjalainen vasemmistojohtaja Pablo Iglesias
Karismaattinen vasemmistojohtaja Pablo Iglesias sekoittaa Espanjan politiikan valtarakenteita.Ballesteros / EPA
Jyrki Palo.
Ylen toimittaja Jyrki Palo kertoo Espanjan kunnallisvaalien erikoisuuksista.

Espanjaan povataan poliittista mullistusta sunnuntain kunta- ja aluevaaleissa, vaikka tuhansissa maaseudun pikkukunnissa voisi luulla, että kaikki jatkuu ennallaan.

– Meillä on kaksi puoluetta: kansanpuolue, jota edustan – ja sosialistipuolue, joka myös aina osallistuu vaaleihin, sanoo Madridin lounaispuolella sijaitsevan 400 asukkaan Oteron kunnan pormestari Juan Lorenzo.

Samankokoinen naapurikunta on sosialistijohtoinen. Sielläkin äänestetään yhä vain kahta puoluetta.

Kuitenkin Espanjan kaksipuoluemallin odotetaan sunnuntaina murtuvan. Nousevat uudet puolueet ovat mukana suurilla paikkakunnilla ja alueilla. Ne tavoittavat valtaosan äänestäjistä, joten tuloksen uskotaan näyttävän suuntaa parlamenttivaaleihin, joihin on aikaa enää puolisen vuotta.

Ennusteiden mukaan uudet saattavat saada yhteensä jopa kolmasosan äänistä – ainakin suurissa keskuksissa, kuten pääkaupungissa Madridissa.

Korruptiota vastaan

Vasemmiston nouseva uusi puolue on Podemos ( suomeksi "me pystymme"). Sen johtaja on 36-vuotias madridilainen politiikan tukija Pablo Iglesias. Podemos perustettiin vasta vajaat puolitoista vuotta sitten. Se on organisoitunut vahvasti internetin avulla.

Oikeistoon vetoava uusi nousija on Ciudadanos – kansalaiset. Sen johtaja on 35-vuotias Albert Rivera, barcelonalainen oikeustieteiden maisteri. Ciudadanos on pian kymmenen vuotta ollut espanjalaismielisenä puolueena Katalonian alueparlamentissa, mutta lähtenyt vasta nyt valtakunnanpolitiikkaan.

Uudet ovat poliittisesti erileirisiä kuten Espanjan vanhatkin oikeisto ja vasemmisto.

Iglesias on määrittänyt Podemosin radikaalivasemmistoksi Kreikan Syrizan tapaan, mutta kampanjan aikana puolueen esiintyminen on maltillistunut ja lähestynyt sosialidemokratiaa. Se vie ääniä sekä sosialisteilta että kommunisteilta.

Ciudadanos edustaa lähinnä nuorta, liberaalia, keskustaoikeistoa. Se on selkeästi EU-mielinen ja hyväksyy globaalin markkinatalouden – kun taas Podemosilla on EU-kriittisiä sävyjä, ja se ajaa julkistaloudelle vahvaa otetta.

Albert Rivera
Albert Rivera on Espanjan oikeiston nousevia voimia.Alejandro Garcia / EPA

Ciudadanos on yhteistyöhaluinen oikealle sekä vasemmalle. Podemosia on vaikea kuvitella yhteistyöhön Espanjaa johtavan kansanpuolueen kanssa.

Yhteistä uusille puolueille on, että molemmat lupaavat puhdistaa järjestelmän laajaksi paljastuneesta korruptiosta.

Suuttumus korruptioon on niiden äänestäjien tärkein vaikutin, ja tämä vaikeuttanee hallitustenmuodostusta kautta maan muun muassa henkilökysymysten takia.

Talous kasvaa, työttömyys jatkuu

Laajojen tappioiden uhkaama pääministeri Mariano Rajoyn kansanpuolue yrittää muistuttaa, että sen johdolla Espanjan talous on käännetty taas hyvään kasvuun.

Mutta suurtyöttömyys ja talousvaikeudet jatkuvat monien kohdalla, mikä on yksi Podemosin suosiota lisäävä tekijä.

– Poliitikot velkaannuttivat kokonaisen nuoren sukupolven asuntobuumilla, manaa Toledon provinssin eräässä pikkukylässä Diego, joka liimaa sosialistien julisteita.

Sosialistipuolue tietää, että moni sen vanha aktiivijäsenkin livauttaa äänensä Podemosille sunnuntaina - samoin kuin kansanpuolue menettää kannattajiaan Ciudadanosille.

Espanjassa valitaan sunnuntaina uusi johto maan kaikkiin 8 122 kuntaan ja 13 itsehallintoalueelle. Neljä itsehallintoaluetta (Katalonia, Andalusia, Galicia ja Baskimaa) pitää aluevaalinsa eri aikaan.

Pikkukuntien luvattu maa

Espanjan kunnista yli puolet – nelisen tuhatta – on alle 500 asukkaan kyliä. Maassa on jopa alle 10 asukkaan kuntia. Pienimmässä kunnassa on kolme asukasta.

Kuntien yhdistämisestä on keskusteltu talouskriisin yhteydessä, mutta kansanpuolue torjui sen, koska katsoi, ettei kuntatalous ole ongelma. Kuntien rahoitus on kokonaisuutena tasapainossa, eikä pienissä kunnissa makseta palkkaa kuntajohdolle.

Kunnat periytyvät usein kaukaa vuosisatojen takaa, mutta yhä nyt talouskriisin vuosinakin kuntia on syntynyt seitsemän uutta jakautumalla.

Jakautumishankkeita on edelleen vireillä, mutta uusia ei enää sallita alle 5 000 asukkaan yhteisöille.

Kuntien yhdistämisen puoltajat epäilevät, että suuri kuntamäärä on kansanpuolueen ja sosialistien tapa sijoittaa kannattajiaan virkoihin. Uusi oikeistopuolue Ciudadanos on esittänyt, että järkevä kuntakoko voisi olla vähintään 20 000 asukasta.