Hukkuuko lasten uimataito kuntien säästöihin? Koululaisten uimaopetusmäärissä isot erot

Koululaisten uimaopetuksen tarve on lisääntynyt selvästi, mutta esimerkiksi Pirkanmaalla kaikki halukkaat eivät mahdu ryhmiin mukaan. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitossa pelätään, että kuntien säästöt saattavat näkyä jatkossa hukkuneiden tilastoissa.

Kotimaa
Lapsia uima-altaan reunalla uimakoulussa.
Sanna Kähkönen / Yle

Koululaisten uimaopetuksen tarve on lisääntynyt. Uimahallipaikkakunnilla opetusryhmät ovat kasvaneet eivätkä kaikki omankaan kunnan halukkaat lapset mahdu mukaan uimakouluun.

Esimerkiksi Pirkanmaalla ulkopaikkakuntalaisille tarjotaan allasaikojen puutteessa lähinnä ei-oota. Tilanne on samansuuntainen sekä Tampereella, Nokialla, Kangasalla että Valkeakoskella.

Säästöjä uimaopetuksesta?

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton mukaan uimaopetus on aina tärkeää Suomen kaltaisessa maassa. Rahapulassa kärvistelevien kuntien säästöt saattavatkin jatkossa näkyä esimerkiksi hukkuneiden tilastoissa. Liiton uimaopetuksen koulutussuunnittelijan Tero Savolaisen mielestä väheneviäkin resursseja pitäisi käyttää ainakin uimataidottomien opettamiseen.

– Meillä tehdään kuudesluokkalaisten uimataitotukimuksia noin viiden vuoden välein. Viimeisen 10–15 vuoden aikana noin 80 prosentilla on uimataito, ja lopuista osa on täysin uimataidottomia.

Savolaisen mukaan uimaopetus on monella paikkakunnalla ollut säästölistalla eli sitä mietitään yhtenä säästökohteena.

Joillain paikkakunnilla tunnit riittävät uimataidon hankkimisen, toisilla taas eivät.

Tero Savolainen

– Se on näkynyt viime vuosina erityisesti uimaopetustuntien vähentämisenä tai niin, että opetusta on ohjattu vain tietyille luokille. Muutamien paikkakuntien kanssa on asiasta keskusteltu, ja onneksi saatu nykyiset tunnit piedettyä samoina.

– Mutta painetta on ollut uimaopetuksen vähentämiseen, mikä on aika riskaabeli juttu. Jollain paikkakunnilla tunnit riittävät uimataidon hankkimisen, toisilla taas eivät.

Tero Savolainen arvioi, että jos kunnissa mennään pakkosäästöihin, vähätkin resurssit tulisi käyttää uimataidottomien ja huonosti uivien opettamiseen.

Koululaisten opetuksessa suuriakin eroja

Pirkanmaalla uintikertoja eri kuntien koululaisilla on vaihtelevasti, noin kahdesta kuuteen kertaan vuosittain. Valkeakoskella lapset pääsevät uimaan kuudesti vuodessa, Nokialla kahdesti sekä syys- että kevätkaudella.

Nokialla ja Valkeakoskella koululaisten uimataidon arvioidaan pysyneen suunnilleen ennallaan. Kangasalta kerrotaan, että uimataito on kehittynyt huimasti viime aikoina.

Sen sijaan Tampereella tilanne näyttää ikävämmältä. Esimerkiksi Kalevan hallin uimaohjaajien mielestä lasten uimataito on yleisesti ottaen heikentynyt ja tasoerot kasvaneet.

Liikunnanohjaajien ja uimaopettajien mukaan lapset ovat varsin innokkaita uimareita ja lintsaajia alkaa olla vasta yläkouluiässä. Ohjaajien mielestä opetusta pitäisikin painottaa eskareihin ja 1–3 -luokkalaisiin. Kun vesiliikunnasta opitaan nauttimaan, on todennäköistä että uintiopetustunneilla käydään myös "vanhempana". Tekniikan opiskelun rinnalle halutaan leikkiä ja kannustusta.

Kangasalla taito hallussa

Kangasalla kaikki hallissa käyneet oppilaat osaavat uida, kertoo Kuohun allasosaston esimies Veronika Ninauve.

Ryhmät ovat käyneet pienestä pitäen meillä uimassa ja hyvin uivatkin, tekniikoitakin löytyy. Viime vuosina ei ole tullut vastaan yhtään täysin uimataidotonta.

Veronika Ninauve

– Meillä on Kangasalan alakouluille varattuna kaksi päivää, jolloin on järjestetty uintiopetustakolme tuntia kahdella opettajalla samaan aikaan. Siihen sitten lisätään vielä esikouluryhmät ja muut koululaiset päälle.

– Ja tosi hyvin osaavat uida. Olen huomannut ihan viime vuosina, että selkeää kehitystä on tapahtunut. Ryhmät ovat käyneet pienestä pitäen meillä uimassa ja hyvin uivatkin, tekniikoitakin löytyy. Viime vuosina ei ole tullut vastaan yhtään täysin uimataidotonta.

Kangasalla opetus alkaa ihan pienistä lapsista, jotka opettelevat kastamaan kasvojaan veteen ja puhaltelemaan, esittelee Veronika Ninauve.

– Viidennellä luokat saavat tunnin hengenpelastusopetuksen ja lisäksi he suorittavat Pohjoismaisen uimataitotestin, johon kuuluu hyppy uintisyvään veteen ja 200 metrin yhtäjaksoinen uinti. Lisäaikoja voi lisäksi saada muun muassa tukiopetukseen.