EU-maat ja kuusi kumppanimaata keskustelivat yhteistyöstä Riiassa, EU-puheenjohtajamaa Latviassa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kuvasi tilannetta hankalaksi.
–Geopoliittisesti aika on vaikea. Se, että saimme kirjoitettua yhteisen lausunnon, on maksimi mihin pystymme tänään, Tusk sanoi.
Moldova, Georgia ja Ukraina pyrkivät kovaa vauhtia lähemmäs EU:ta, mutta Georgialle ja Ukrainalle ei luvattu juuri mitään.
- Kukaan ei luvannut, että itäinen kumppanuus olisi automaattinen väylä EU:hun. Se on pitkä prosessi, on ystäviä ja vihollisia, intoilijoita ja epäilijäitä.
Georgialle ja Ukrainalle lupaillaan viisumivapautta
Jotta kumppaneiden motivaatio säilyy, Georgialle ja Ukrainalle kuitenkin muotoiltiin myönteinen viesti viisumivapaudesta.
–Jos vuoden lopussa komissio päätyy harkinnassaan positiiviseen lopputulokseen, sitten Georgia ja Ukraina saattavat saada viisumivapauden ensi vuonna, Latvian pääministeri Laimdota Straujuma sanoi.
EU-maat ja kuusi kumppania kuluttivat kyniään ja pyörittelivät yhteistä paperia niin kauan, että lopulta saivat aikaan yhteisen lausunnon. Siinä puhutaan esimerkiksi yhteistyöstä ja alueen konflikteista. Venäjää ei sanota nimeltä lainkaan. Azerbaidzhanilla ja Valko-Venäjällä jäi vielä jotain hampaankoloon, ja ne aikovat kirjoittaa omat täydentävät lausuntonsa.
–Tuolla on Georgia, Ukraina ja Moldova jotka tuntevat, että tilanne Venäjän kanssa on vaikea – mitä se faktuaalisesti on. Valko-Venäjä, Armenia ja Azerbaidzan eivät ehkä näe Venäjää niin vaikeana kumppanina, Suomen pääministeri Alexander Stubb kuvaili kokousta.
Hautala: kumppaneilla isot näkemyserot
Suomalainen europarlamentaarikko Heidi Hautala osallistui kokoukseen, hän on puheenjohtajana täisen kumppanuuden parlamentaarisessa yleiskokouksessa.
Hautala sanoo Azerbaidzhanin presidentin ilmoittaneen näyttävästi poisjäännistään kokouksesta ja epäilee, onko maa enää innostunut kumppanuudesta. Moni pääministeri nosti puheenvuoroissaan esiin esimerkiksi Azerbaidzanin ja Valko-Venäjän poliittiset vangit.
– Kuuden kumppanimaan näkemyserot on suuremmat kuin EU:n 28 maan näkemyserot. Monet maat eivät ole vapaita arvostelemaan Venäjän toimia – esimerkiksi Armenia ja Valko-Venäjä puhuvat kieli keskellä suuta.
Jakolinjoja on myös EU:ssa. Hautala epäilee esimeriksi Ranskan ja Saksan suhtautuvan nyrpeästi mahdollisiin uusiin jäseniin.
