Baijerilaiskaupungin päätös tyrmistyttää: Katu nimetään natsiliikemiehen mukaan

Max Brose oli merkittävä coburgilainen liikemies mutta myös natsipuolueen jäsen. Natsiajan historiaan perehtynyt Florian Dierl varoittaa, että Coburgin pitäisi olla erityisen varovainen menneisyytensä kanssa, sillä siellä oli Saksan ensimmäinen natsipormestari.

Ulkomaat
Kartta.
Yle Uutisgrafiikka

Baijerissa sijaitseva Coburgin kaupunki on päättänyt nimetä kadun natsipuolueeseen kuuluneen liikemiehen Max Brosen mukaan huolimatta Saksan juutalaisjärjestön vastalauseista ja historioitsijoiden esittämistä epäilyistä.

Kaupunki hyväksyi äänin 26–11 päätöksen, jota Brosen tyttärenpoika Michael Stoschek on ajanut jo vuosikausia.

Brose oli elinaikanaan keskeinen hahmo kaupungissa, sillä hän perusti autonosia valmistavan yhtiön, joka on yksi Coburgin suurimmista työnantajista. Yhtiöllä on viiden miljardin eruon liikevaihto ja kaikkiaan yli 23 000 työntekijää, joista noin 3 600 Coburgissa.

Brosen nimeä on kuitenkin mustannut se, että hän kuului aikoinaan Saksan kansallissosialistiseen puolueeseen. Toisen maailmansodan jälkeen Max Brose tuomittiin natsien kannattajana ja hän sai sakot. Brose kuoli vuonna 1968.

Vireillä jo vuosikymmenen

Stoschek on pyrkinyt todistamaan, ettei hänen isoisänsä ollut syyllinen.

Hän yritti jo vuonna 2004 saada Max Brosen nimen katukylttiin, mutta kaupunginvaltuusto torjui ajatuksen tuolloin. Kaupunginvaltuuston jäsen kertoo The Financial Times -lehdelle, että kun pyyntö torjuttiin, Brosen yhtiö lopetti lähes kaiken hyväntekeväisyyshankkeiden rahoituksen Coburgissa. Valtuusto kuitenkin kiisti, että sitä olisi taloudellisesti painostettu.

Tänä vuonna Stoschek uudisti ehdotuksensa ja esitti sen tueksi Brose-yhtiön rahoittaman tutkimuksen, jonka Stoschek katsoo puhdistaneen Brosen maineen. Yhtiön mukaan on todisteita siitä, että Brose oli vastustanut natseja ja kohdellut hyvin työntekijöitään, myös pakkotyöläisiä sekä yrittänyt minimoida natsien vaikutusvallan Coburgissa.

Coburgin kaupunginvaltuusto hyväksyi Max Brosen kadun äänin 26–11.

"Häpeän katu"

Natsiajan historiasta kertovan Nürnbergin Dokumentationszentrum-museon edustaja Florian Dierl sanoo, ettei hän muista toista tapausta, jossa natsiajan nimi olisi otettu uudestaan käyttöön.

– Coburgin pitäisi olla erityisen varovainen menneisyytensä kanssa, koska siitä tuli vuonna 1931 ensimmäinen kaupunki, joka äänesti natsin pormestariksi, Dierl sanoo.

Saksan juutalaisneuvoston johtaja Josef Schuster puolestaan toteaa, ettei hän pidä Coburgin valtuuston päätöstä vastuullisena lähestysmistapana kaupungin ruskeapaitamenneisyyteen. Ruskeapaidoiksi kutsuttiin univormunsa mukaisesti natsipuolueen puolisotilaallisen SA-järjestön jäseniä.

Päätöstä ovat vastustaneet myös monet ay-liikkeen edustajat ja evankelinen kirkko, kertovat saksalaiset tiedotusvälineet.

Katua vastaan kampanjoiva coburgilainen Edmund Frey katsoo, että kyseinen katu olisi "häpeän katu". Vaikka Brosen on todettu olleen vain alemman tason natsi, hän ei ole sellainen esimerkillinen henkilö, jonka mukaan tulisi nimetä katu, hän toteaa The Financial Timesin mukaan.

Brosen työntekijät ovat osoittaneet puolestaan mieltä Max Brosen kadun puolesta ja sanoneet olevansa ylpeitä yhtiön perustajasta, kertoo muun muassa Süddeutsche Zeitung -lehti.

Riippumattomat historioitsijat ovat pyytäneet kaupungilta lisää aikaa tutkia uutta Max Brosen elämäkertaa. Nürnbergiläinen tutkija Alexander Schmidt sanoi alueellisen yleisradioyhtiön Bayerischen Rundfunkin haastattelussa, että toisin kuin Stoschek väittää, Brosen roolia natsiaikana ei ole tyhjentävästi tutkittu.