Väitös: Suomen lisättävä lobbausta EU-lakeja säädettäessä

Suomen on keskityttävä yhä enemmän epäviralliseen lobbaukseen jo EU-lakien luonnosteluvaiheessa, sanoo tohtoriksi väitellyt oikeustieteilijä Anna Hyvärinen.

Kotimaa
EU-lippu salossa.
Patrick Seeger / EPA

Euroopan unionissa lakien valmistelu on tempoilevaa ja vaikeasti ennakoitavaa. EU-säädösten sorvaaminen ei ole rationaalista eikä loogista. Näin toteaa Turun yliopistossa lauantaina oikeustieteen tohtoriksi väitellyt Anna Hyvärinen väitöskirjassaan.

Hyvärisen mukaan Suomen mahdollisuudet vaikuttaa EU-lainsäädännön sisältöön ovat rajalliset, mutta eivät täysin toivottamat.

Lakien sisällöt ratkaistaan kulissien takana

Anna Hyvärinen sanoo, että EU-lakien sisällöstä päätetään lähes aina kulissien takana epävirallisissa neuvotteluissa.

Siksi Suomenkin tulee keskittyä yhä enemmän virkamiestason lobbaukseen EU-byrokratian sisällä.

Jos aikoo menestyä EU-salongeissa, on pakko pelata myös epävirallisilla korteilla.

– Kun jäsenvaltioita on 28, lakien lopulliseen sisältöön vaikuttavia tahoja on paljon. On tunnistettava Suomelle tärkeät asiat jo silloin kun komissio vasta suunnittelee lainsäädäntötoimia.

Tie menestykseen: täsmälobbaus

Anna Hyvärisen mukaan Suomen kaltainen pieni valtio pärjää EU-lakeja säädettäessä vain täsmälobbauksella.

– Kylmä tosiasia on se, että valtaosa EU-säädösten sisällöistä sovitaan jo jäsenvaltioiden ja komission virkamiesten kesken. Sen jälkeen säädökset vain vahvistetaan näyttävästi poliittisella tasolla.

Jos ministeri on riittävän viisas ja viekas, myös hän keskittyy EU-kokoustensa tauoilla ja lounailla vasta myöhemmin eteen tulevien lakihankkeiden lobbaamiseen.

– Pelkkä virallisiin ministerikokouksiin osallistuminen ei riitä. Ministerien ja virkamiesten on toimittava lobbarin ja edunvalvojan tavoin.

– Suomen kannat on esitettävä oikealla tavalla, oikeaan aikaan ja oikealle henkilölle.

Direktiivit eivät tule taivaasta

Suomessa usein naureskellaan eriskummallisille direktiiveille.

Anna Hyvärinen muistuttaa, että direktiivit eivät putoa eteemme taivaasta.

Suomen kannalta outo ukaasi on saattanut syntyä jopa vahingossa – vaikkapa siksi, että joku Suomen virkamies on nukkunut väärään aikaan väärässä paikassa.

– Meillä on pitkään vallinnut väärä mielikuva siitä, että EU-lainsäädäntö on vain jotakin meille ylhäältä annettua.

– Suomi on aina siellä taustaneuvotteluissa yhtenä osapuolena mukana.