Ravitsemustutkija ja toisinajattelijalääkäri toivovat: "Punnitaan ravitsemusasiantuntijoiden puolueettomuus oikeudessa"

Ravitsemustutkijat ovat yhä kovemmassa tulessa. Äänekkäiden toisinajattelijoiden mielestä väestö sairastaa, koska tutkijoiden suositukset ovat pahasti pielessä. Lisäksi ravitsemustutkijat saavat rahoitusta elintarviketeollisuudelta. Perikato, sanovat kriitikot.

Kotimaa
Mikael Fogelholm.
Mikael Fogelholm.Janne Pasanen

Vuosia sitten alkanut karppausinnostus eli hiilihydraattien välttäminen ja eläinrasvojen suosiminen nostatti viiltävää kritiikkiä ravitsemustieteilijöitä kohtaan. Nyt yhä suuremmaksi voimanlähteeksi on tullut epäilys tutkijoiden puolueettomuudesta, kun yliopistot lisäävät yhteistyötä teollisuuden kanssa.

– Siinä vaiheessa, jos asia-argumentit loppuvat, niin sanotaan vain yleisesti, että tässä nyt heijastuu tämä teollisuuskytkentä, kertoo Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm.

Suomen ja koko EU:n tutkimuspolitiikan tavoitteena on saada yritykset mukaan suurten tutkimusten rahoitukseen. Fogelholm on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen, joten hänen sanoillaan on painoarvoa kun kansallisia suosituksia luodaan.

– Jos meidän tavoite olisi jonkun suuryrityksen etu, eikö me silloin tehtäisi rikos? Siitä olisi mukava päästä oikeuteen vastaamaan.

Samaa toivoo Fogelholmin sinnikäs vastustaja ja toisinajattelija Antti Heikkilä. Heikkilä on ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri.

– Periaatteessa ollaan sellaisella alueella, että tutkintapyyntöä ei voi tehdä. Minusta voi tehdä jos hoidan väärin, mutta nämä yliopistoihmiset ovat koskemattomia, minusta se on erikoista.

Kenen lauluja laulat

Ravitsemukseen liittyvät julkaisut ovat yhä tiiviimmän seurannan kohteena. Hiljattain nousi julkisuuteen Jyväskylän yliopiston pro gradu -tutkielma, jonka mukaan olut on hyvä palautusjuoma. Tutkielmaa rahoitti Panimoliitto.

Helmikuussa arvostettu tiedejulkaisu BMJ (The British Medical Journal) julkaisi tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan sikäläiset terveystutkijat ovat saaneet jo pitkään rahoitusta mm. Coca-Colalta, Pepsiltä, Nestléltä ja Britannian panimo- ja tislaamoinstituutilta.

Toisinajattelijat nostavat netin palstoilla mieluusti esiin tutkimuksen taustoilla olevia rahoittajia. Heikkilä viittaa kansainväliseen tutkimukseen, jossa on selvitetty kuinka koulun käytännöt vaikuttavat lasten liikunta- ja ruokatottumuksiin.

Laajan tutkimuksen ainut rahoittaja on Coca-Cola. Rahat on kanavoitu eri maihin amerikkalaisen Pennington Biomedical Research Center -instituutin kautta.

Helsingin yliopisto on mukana hankkeessa, josta kerrotaan yliopiston sivuilla (siirryt toiseen palveluun) mutta tiedotteista on vaikea löytää mainintaa rahoittajasta.

– Voi epäillä mikä se tulos on, Heikkilä sanoo.

Fogelholm ei hätkähdä syytöstä.

– Joku voi sanoa, että Pennington pesi sen rahan mutta tämä on ollut ihan avointa.

Fogelholm sanoo, että on lukenut alkuperäisen sopimuspaperin tarkkaan. Sen mukaan Coca-Cola ei ota mitään kantaa tutkimuksiin, tuloksiin tai tulosten julkaisemiseen.

Tutkimukset kaikkien arvioitavaksi

Epäluulon hälventämiseksi Fogelholm kannattaa julkisia rekistereitä, joista kuka tahansa voi lukea tutkimuksen tavoitteet ja julkaisut. Hän mainitsee yhtenä esimerkkinä usalaisen ClinicalTrials.gov (siirryt toiseen palveluun) –verkkopalvelun. Sinne arkistoituu julkisesti ja yksityisesti rahoitettuja tutkimussuunnitelmia ja julkaisuja ja niiden rahoittajia.

– Tämä on erittäin hyvä tapa tuottaa avoimuutta yritysrahoituksen ja julkaisemisen välillä.

Myös traumatologian erikoislääkäri Antti Heikkilä näkee, että avoimuudesta olisi hyötyä. Hänen mukaansa usein lääkkeistä tai ravinnosta kerätty tieto on liikesalaisuus.

– Tärkeintä on tutkimuksen todellinen sisältö. Sen pitäisi olla avoimesti kaikkien tarkasteltavissa.

Vihapuheen määrä selvitetään

Oma lukunsa on tutkijoihin kohdistuva vihapuhe, josta Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta tekee parhaillaan selvitystä. Pääsihteeri Reetta Kettusen mukaan vastauksia on tullut jo yli kolme sataa. Vastausaika jatkuu toukokuun loppuun, ja tulokset julkistetaan syksyllä.

– Mitä ilmeisimmin tarvetta selvitykselle on, arvelee Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen.

Muun muassa jyväskyläläinen tutkija Outi Fingerroos on kertonut blogissaan (siirryt toiseen palveluun) avoimesti saamastaan vihapuheesta.