Rakennustarkastajaa tervehti haulikkomies – rantasauna oli tehty ilman lupaa

Rakennustarkastajan työhistoriaan mahtuu kiperiäkin tilanteita. Rantasaunan luvatta rakentanut oli vastassa haulikon kera. Rakennusmääräykset on otettu pääasiassa hyvin vastaan, sanoo vuosikymmeniä rakentamista Kuusamossa seurannut rakennustarkastaja Arto Veteläinen.

Kotimaa
Arto Veteläinen, rakennustarkastaja Kuusamo
Ensio Karjalainen / Yle

Rakentamisen luvitus on laittanut kautta historian rakentajan veret kiertämään. Kaksi vuotta sitten Kuusamon kaupungin rakennustarkastajan virasta eläköitynyt Arto Veteläinen muistaa virkamiesuraltaan kiperiäkin tilanteita.

– Kerran sain tiedon, että muuan isäntä olisi rakentanut luvatta rantasaunan. Kun ilmoitin rakentajalle, että tulen asian tarkastamaan, odotti tämä saapuessani piharakennuksensa portailla minua haulikkoa rasvaten.

– Puheliaana miehenä siitä selvisin ehjin nahoin. Ja asiakin selvitettiin isännän kanssa, Veteläinen naurahtaa.

Osa ympäristöministeriön virkamiehistä pelkäsi, että jos kaavamääräystä ei tule, tulevat keskieurooppalaiset ja ruotsalaiset ja ostavat meidän rannat.

entinen rakennustarkastaja Arto Veteläinen

Tarkastuksen jälkeen vain muutamia piti siirtää

Vuodesta 1973 rakennuslupia käsitellyt Veteläinen muistuttaa, että suurin osa esimerkiksi loma- ja rantarakentajista on Kuusamossa pysynyt kaidalla tiellä.

Eivät ostaneet ennen määräystä eivätkä ole olleet ostamassa sen jälkeenkään. Kuka tänne sääskien syötäväksi tulisi.

Arto Veteläinen

1990-luvun puolivälissä Kuusamon rakennustarkastajat kävivät läpi kaikki pitäjän rantarakennukset tarkastaen, että ne on oikein ja oikealle paikalle rakennettu.

– Vain muutamia luvattomia rakennuksia löytyi niin, että ne kehotettiin siirtämään eri paikkaan.

Naapureita on hyvä kuulla

Rakennuslaki uudistettiin vuosituhannen vaihteessa. Tuolloin muun muassa naapuruston kuuleminen säädettiin pakolliseksi ennen kuin rakentamiseen annetaan lupa.

– Se oli hyvä uudistus. Kyllä rakentaminen näkyy vahvasti naapurustossa, ja on hyvä, että lähipiiri saa esittää rakentamisesta mielipiteensä.

– Tosin tässäkin kohtaa on ylilyöntejä tapahtunut niin, että usein naapurin kuulemisessa ei välttämättä ole kysymys asiasta, vaan naapurisuhteista, Veteläinen toteaa.

Mökkejä mahtuu Kuusamoon

Kuusamossa on tällä hetkellä lähes 7 000 kesämökkiä. Ennen kuntien yhdistymisiä kunta oli Suomen mökkitilastossa vuosikaudet kärkipaikalla.

Veteläinen sanoo, että Kuusamoon mahtuisi mökkejä toinen mokoma lisää.

– Rantaviivaa riittää, Veteläinen sanoo.

Rannoille ei saa rakentaa huolettomasti

Vuonna 1997 rakennuslakiin tuli määräys, jonka mukaan ennen rantarakentamista tontilla pitää olla asemakaava. Veteläinen pitää muutosta merkittävimpänä mitä rakentamisessa on tapahtunut.

– Minnekään rannoille ei saa nykyisin rakentaa ilman kaavoitusta, Veteläinen muistuttaa.

Ennen vuoden 1997 uutta rakentamismääräystä käyty keskustelu huvittaa Veteläistä.

– Osa ympäristöministeriön virkamiehistä pelkäsi, että jos kaavamääräystä ei tule, tulevat keskieurooppalaiset ja ruotsalaiset ja ostavat meidän rannat. Eivät ostaneet ennen määräystä eivätkä ole olleet ostamassa sen jälkeenkään. Kuka tänne sääskien syötäväksi tulisi, Veteläinen pohtii.