Kyy kiemurtelee portaille – saako tunkeilijan tappaa vai pitääkö käärme siirtää?

Tappaminen ei ole ainoa tapa päästä eroon kotipihalle putkahtaneista kyykäärmeistä. Nastolalaismies on ottanut tehtäväkseen siirtää ihmisten tunkeilijoiksi kokemat kyyt luontoon, jossa ne eivät häiritse. Kyytontilla asuva perhe pitää ajatusta kauniina, mutta käytännössä huonona ratkaisuna.

kyy
Kyytä etsimässä
Mikko Turusen itse kuvaama videotallenne näyttää, miten kyy vapautetaan luontoon.

Suomi on ainoa Länsi-Euroopan maa, jossa kyy ei ole rauhoitettu laji. Kyykäärme tapetaan melko helposti, varsinkin jos se sattuu omalle pihalle.

Nastolalaisen Mikko Turusen mielestä kyitä ei tulisi tappaa vaan pelastaa. Turunen tekee yhden miehen vastarintaa kyiden vapauttamiseksi luontoon.

Turusen pelastusoperaatio kulkee näin: kyitä säikähtäneet ihmiset soittavat Turusen apuun. Kyymies ajaa paikalle, nappaa käärmeen pihalta ämpäriin itse valmistamallaan kepillä ja vapauttaa luontoon useiden kilometrien päähän.

– Kyy on väärinymmärretty eläin. Sitä pidetään petona, vaikka kyy hyötyeläimenä harventaa jyrsijäkantaa.

Turunen tapaa kyitä vanhoille pelloille kaavoitetuilla omakotitonteilla, mutta myös golfkentillä. Golfnurmilla kyyt olivat Turusen mukaan ennen pallon puttaajia.

– Nykyään rakennetaan golfkenttiä paikkoihin, joissa on kyitä tai jotain kyitä houkuttelevaa. Lahdessakin golfkentällä on joka paikassa kivikasoja ja lampi, jossa on sammakoita kyille ruoaksi.

Ennemmin harava kuin vesuri

Turunen on siirtänyt viimeisen kolmen vuoden aikana parikymmentä käärmettä pihoilta, jalkapallokentiltä ja golfkentiltä. Pihat, joissa Turunen operoi, ovat yleensä metsän laidassa, järven rannalla tai entistä peltoa.

– Pellon asukit ovat tulleet mukana.

Kyy on väärinymmärretty eläin. Sitä pidetään petona, vaikka kyy hyötyeläimenä harventaa jyrsijäkantaa

Mikko Turunen

Turusen mielestä kyyn siirtäminen on tappamista paljon parempi ratkaisu – ainakin ennen kuin poikaset kuoriutuvat.

– Kun kyyn siirtää tarpeeksi kauas, ei sillä ole mahdollisuutta siirtyä takaisin samalle alueelle.

Turunen neuvookin kyypulmaisia tarttumaan ämpäriin ja haravaan ennemmin kuin vesuriin.

Koira kuoli kyyn puremaan

Varsinkin uusilla, metsään rajoittuvilla omakotitaloalueilla on kärvistelty kyiden kanssa, kun samaa tonttia rakastavat sekä ihmiset että käärmeet.

Orimattilan Karkkulassa asuva Alestalon perhe rakensi talonsa aurinkoiselle tontille 11 vuotta sitten.

Eipä aikaakaan, kun paratiisiin luikerteli käärmeitä. Pahimmillaan kyitä tulee aamulla vastaan kolme jo postinhakumatkan aikana.

– Meillä on ollut kyitä alusta asti, heti keväästä kun tulee aurinkoiset ilmat, perheen äiti Katja kertoo.

Koira käveli muutaman metrin päähän, kävi maaten eikä siitä enää selvinnyt.

Katja Alestalo

Alestaloilla kotona asuu perheen kolme nuorinta lasta, joista pienin on vasta kolmevuotias. Viime vuonna perheen Nette-koira kuoli kyyn puremaan.

– Olin kitkemässä kukkapenkkiä, koira oli vieressäni. Kyy lähti pakoon aivan käden alta ja puri koiraa suoraan etutassuun, isompaan suoneen.

– Koira käveli muutaman metrin päähän, kävi maaten eikä siitä enää selvinnyt, Katja lisää.

Hän on kysynyt naapureilta ja tutuilta kaikki mahdolliset neuvot kyiden häätämiseksi.

– Kaikenlaisia neuvoja on tullut. Yksi sanoi meille, että polttakaa talo, Katja Alestalo nauraa.

Alestaloja on neuvottu esimerkiksi tervaamaan ja kalkitsemaan tontin rajat, tilkitsemään kolot ja poistamaan kivet kyiden karkottamiseksi. Pois muuttaminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto.

Katja ja Taika Alestalo omakotitalonsa pihalla Orimattilassa.
Katja Alestalo (vas.) ja kolme vuotta vanha Taika Alestalo sopeutuvat elämään kyiden kanssa samalla tontilla Orimattilassa.Anna Näveri / Yle

Ovet aina kiinni kesäisin

Alestalot pitävät Mikko Turusen tapaa siirtää kyitä kunnioitettavana tekona, mutta eivät usko sen olevan ratkaisu heidän pihallaan.

– Ihan mukava juttu, että pelastetaan kyitä. Meillä kuitenkin perheen arjessa kyiden siirtäminen olisi iso haaste. Tuntuu, että ne eivät tärinästä tai lasten meluamisesta välitä vaan tulevat rappusille. Ovet on pakko pitää kiinni kesäisin.

Eipä tällaisella kallioisella rinnetontilla voi välttyä kyiltä, kun on mäntyjä, juuria ja kivenkoloja. Kai me ollaan tultu niiden reviirille

Katja Alestalo

Tarpeen vaatiessa Alestaloilla Matti tappaa kyyt.

– Olen teilannut kyyt ja vienyt metsään. En lähde niitä mihinkään kuskaamaan, Matti Alestalo toteaa.

Tappamista arkisempi keino on kuitenkin opetella elämään kyiden kanssa samalla pihalla. Alestalon perheessä tilanteeseen sopeudutaan pitämällä ovet kiinni ja lapsilla kumisaappaat jalassa.

Kolmevuotiaalle kuopukselle on opetettu, että kyyn poikanen ei ole harmiton mato.

– Isommat lapset osavat jo tulla sanomaan, jos pihalla on käärme. Eipä tällaisella kallioisella rinnetontilla voi välttyä kyiltä, kun on mäntyjä, juuria ja kivenkoloja. Kai me olemme tulleet niiden reviirille, Alestalo summaa.

Tutkija: aika auttaa kyypulmaan

Kyitä tutkineen Turun yliopiston tutkijatohtori Pälvi Salon mukaan pihoille eksyvät kyyt häviävät yleensä itsestään, koska omakotialueilla ei ole ruokaa tarjolla niin paljon kuin pelloilla.

Siirtely puolestaan ei ole aivan yksinkertainen ratkaisu.

Salo kertoo esimerkin Amerikan kalkkarokäärmeistä, joiden kohdalla siirretyt yksilöt eivät ole välttämättä pärjänneet uudessa ympäristössä, vaan saattaneet lähteä takaisin kotiin päin.

Suomessa rakennushankkeiden tieltä on toisinaan siirretty koko käärmeyhteisö ja niille rakennettu tekopesä on toiminut.

Alestaloillakin ollaan jo hieman aiempaa huojentuneempia. Ongelmallisista kyyvuosista poiketen tänä keväänä käärmeitä ei ole näkynyt.

– Pellolla on naapurin mukaan kyitä ollut, mutta meidän pihalla ei onneksi vielä.