Yhdessä lukeminen auttaa maahanmuuttajia oppimaan kieltä

Maahanmuuttajanainen voi helposti jäädä virallisen kieliopetuksen ulkopuolelle raskauden takia. Vaihtoehto kielen oppimiselle on Luetaan yhdessä –verkoston tarjonta.

Kotimaa
Opettaja opettaa kurssilaiselle suomen kieltä.
Balsam Alkes Toma (oik.) opettelee suomen kieltä Auli Ryökkään opetuksessa.Petra Ristola / Yle

– Kun menen kotiin, riisun ensimmäiseksi päältäni takin, hatun ja kengät. Fawzia Ahmadi ja Anna Polishchuk harjoittelevat lukemista saneluharjoituksen kautta.

Naiset opiskelevat suomen kieltä Turun Varissuolla Luetaan yhdessä -kurssilla. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa parin tunnin ajan.

– Suomen kieli on vaikeaa, mutta täällä opimme aina uusia sanoja ja asioita Suomesta, Anna Polishchuk ja Fawzia Ahmadi toteavat.

– Opin tänään uusia sanoja kukista ja eläimistä, Ahmadi jatkaa.

Jo melko hyvin suomea puhuva Anna Polishchuk kertoo, että kurssilla oppii lisäksi suomalaisesta arkielämästä ja perinteistä.

Kielitaidon oppiminen on tärkeä asia, mutta moni maahanmuuttaja jää helposti virallisen kieliopetuksen ulkopuolelle esimerkiksi lasten hoitamisen takia. Luku -ja kirjoitustaidottomuus voi estää kielen oppimisen.

Vapaaehtoiset opettavat maahanmuuttajanaisia

Luetaan yhdessä -verkostolla on ollut toimintaa vuodesta 2004 alkaen. Suurin osa kurssilaisista on naisia. Noin 10 prosenttia ryhmistä on niin sanottuja sekaryhmiä eli ryhmässä on sekä naisia että miehiä.

Valtakunnallinen verkosto tarjoaa maksutonta suomen kielen opetusta. Mukana on yli 400 vapaaehtoista opettajaa ja opiskelijoita yli 1 600.

Turun Varissuon Luetaan yhdessä –kurssia luotsaa kolme vapaaehtoista naista.

Yritämme löytää materiaalia, joka auttaa suomalaisessa arjessa.

Eila Puhakka

– Koen tämän vuosi vuodelta tärkeämmäksi. Turun seudulle tulee 350-500 maahanmuuttajaa vuodessa. Viralliset kotoutuspalvelut eivät riitä. Syystä tai toisesta naisten kohdalla kotoutuspalvelut katkeavat yleensä raskauteen ja lasten hoitoon, toteaa Auli Ryökäs, joka on opettanut maahanmuuttajanaisia Turussa muutaman vuoden ajan.

Varissuon ryhmän toinen opettaja Eila Puhakka tekee mielellään opetustyötä vapaaehtoispohjalta. Puhakka on ennen eläkkeelle siirtymistään tehnyt työuransa koulupsykologina.

– Yhtenä syynä on auttamisen halu. Lisäksi tämä on äärimmäisen mielenkiintoista, voin käyttää työelämässä hankittuja taitoja hyväksi opetustyössä.

Opetustyöstä haastavan tekee se, että kurssilaiset ovat hyvin eri tasoisia.

– Aina kun uusi oppilas tulee, on mietittävä mikä on hänen aktiivisen ja mikä passiivisen kielitaidon taso. Hyvin tärkeää on myös, kuinka kauan oppilas on ollut Suomessa, ja kuinka paljon hän on saanut kotouttamista, ryhmän kolmas opettaja Raija-Liisa Sirén toteaa.

Kielen lisäksi opetetaan suomalaisuudesta

Valmiin materiaalin lisäksi vapaaehtoiset opettajat kehittävät itse opetusmateriaalia. He yrittävät löytää aineistoa, joka antaa lisätietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista.

– Yritämme löytää materiaalia, joka auttaa suomalaisessa arjessa. Aina kysymme, mitä uutta opitte tällä kertaa. Nytkin vastattiin, että paljon uusia sanoja, Puhakka toteaa.

– Esimerkiksi meillähän on Suomessa aikamoinen määrä liputuspäiviä ja kulttuurintutkijana tämä on minulle hedelmällinen alue. Erilaisista juhlapäivistä löytyy helposti materiaalia. Yritämme tuoda tätä yhteiskunnallista puolta esille opetuksemme kautta. Sirén jatkaa.