Yhdysvalloista löytyi intiaanien esihistoriallinen pelikasino

Rantaluolassa runsaat 800 vuotta sitten pelattiin ilmeisesti sekä huvin vuoksi kotilieden ympärillä että vakavasti sosiaalisten suhteiden solmimiseksi – ehkä jopa siksi, ettei olisi sodittu.

Ulkomaat
Arkeologi seulomassa maata luolan suulla. Taustalla järvi ja kumpuileva ranta.
Promontory-heimon Luola 1 sijaitsee Salt Lake -järven rannalla. Monet muut asuinpaikat ovat jääneet kohonneen vedenpinnan alle.University of Alberta

Yhdysvalloista on löytynyt luola, jossa nykyisen Utahin alueella esihistorialliseen aikaan eläneet intiaanit näyttävät toistuvasti koetelleen pelionneaan ja -taitojaan. Heidän jäljiltään luolasta on löytynyt sadoittain noppia ja muita pelivälineitä.

Albertan ja Brigham Young -yliopiston tutkijat arvelevat löytöjen olevan vasta alkua. He ennakoivat, että Luola 1 -nimellä tunnetussa muinaisessa pelikasinossa on yli kymmenen tuhatta noppaa, kaiverrettua tikkua ja muuta peleissä tarvittua esinettä.

Vuonna 1930 Salt Lake -järven rannasta löydetty Luola 1 on ollut alusta asti tutkijoille aarreaitta, koska siellä on säästynyt kivityökalujen lisäksi myös orgaanista ainetta olevia esineitä, jotka eivät yleensä kestää aikaa.

Luolasta on löytynyt muun muassa kasoittain biisonin- ja hirvenluita ja sadoittain mokkasiineja, enimmäkseen lasten kokoja. Talteen on saatu myös muun muassa verkkoja ja jousia. Useimmat löydöt ovat 20–40 vuoden ajanjaksolta 1200-luvun lopusta.

Asukkaat edustivat 1100–1600-lukujen Promontory-kulttuuria, josta tiedetään hyvin vähän. Asuinpaikkojakin tunnetaan vain harvakseltaan, sillä useimmat ovat jääneet nousseen vedenpinnan alle.

Promontory-kansa vaelsi kaukaa nykyisestä Pohjois-Kanadasta alueelle, joka nykyisin on Yhdysvaltain lounaisosaa. Ivesin mukaan pelit olivat ajanvieton lisäksi väline, johon turvauduttiin elämänmuutoksen hallitsemiseksi. Pelaamalla ihmiset solmivat uusia suhteita, hän arvioi arkeologisella Western Digs -sivustolla.

Luu- ja mokkasiinilöydöistä tutkijat ovat päätelleet, että Promontory-heimo kukoisti ja väkimäärä kasvoi vielä silloinkin, kun lähistöllä asuneet viljelijäväestöt kärsivät kuivuudesta ja joutuivat haalimaan luonnosta kaiken, mikä mitenkään kelpasi syötäväksi.

1200-luvun Pohjois-Amerikka koki suuria luonnon- ja sosiaalisia mullistuksia. Yksi oli ilmeisesti juuri ankara kuivuus vuosisadan viimeisellä neljänneksellä, Ives kertoo.

Nopilla pelasivat lähinnä naiset

Yksi tutkijoiden tarjoama selitys esihistorialliselle kasinolle on se, että ruoan ja vaatteiden puolesta mukavasti elelleellä kansalla oli aikaa ja varaa huvitella pelaamalla. Pelivälineitä, joista suurin osa on noppia, on löytynyt ennen muuta suuren nuotion ympäriltä eli alueelta, johon ihmiset kokoontuivat tyypillisesti viettämään yhteistä vapaa-aikaa.

Albertan yliopiston tutkijan Gabriel Yanickin mukaan muista tutkimuksista tiedetään, että intiaanien noppapelit olivat melkeinpä pelkästään naisten pelejä. Heillä oli tapana panna panokseksi pieniä esineitä tai työtehtäviä, esimerkiksi se, kuka joutui tekemään ruokaa.

Hänen mukaansa peli todennäköisesti keräsi myös katsojia, niin naisia kuin miehiä, jotka puolestaan saattoivat lyödä vetoa tuloksesta. Päätelmä perustuu muiden intiaaniheimojen muinaisista tavoista koottuun perimätietoon.

Luola 1:ssä on myös miesten peleistä kertovaa välineistöä, muun muassa sulkapäisiä nuolia ja puisia renkaita. Kaksi kilpailijaa yrittivät saada nuolet pyöritetyn renkaan läpi, Yanicki kertoo.

Hänen mukaansa miesten fyysiset pelit saattoivat hyvin olla paljon enemmän kuin pelkkää ajanvietettä: kenties niitä pelattiin eri ryhmien kesken jopa sodankäynnin sijasta.