"Aiemmin haluttiin maata, roikkua ja hyppiä" – klassinen tyyli palasi ylioppilaskuviin

Ylioppilaskuvien sesonki kestää nykyään keväästä syyskesään. Vauhdikkaiden kokeilujen jälkeen ylioppilaat haluavat jälleen perinteisiä studiokuvia.

Kotimaa
Valokuvaaja Anu Sundell ottaa ylioppilaskuvaa Jussi Nisulasta.
Petri Puskala / Yle

Siinä missä valokuvaus ennen mahdutettiin muutenkin kiireiseen lakkiaispäivään, nykyään kuva otetaan yleensä joko ennen tai jälkeen varsinaisen juhlapäivän. Valokuvaamoiden sesonki alkaa jo toukokuun alussa ja jatkuu jopa elo-syyskuulle.

– Pojilla saattaa tulla kiire ottaa kuvat ennen kuin he lähtevät armeijaan ja tukka lähtee, valokuvaaja Anu Sundell Studio Sundellista naureskelee.

Kuvaamoissa on huomattu, että kiitoskortit teetetään usein jo juhlissa jaettaviksi. Toisaalta kiitoskorteissa käytetään yhä enemmän omia kuvia.

– Isovanhemmilta voi kuitenkin tulla painetta klassiseen kirjahyllykuvaan. Ja onhan se itsellekin hieno muisto, valokuvaaja Anne Yrjänä sanoo.

Valmistujaiskuvat ovat edelleen valkolakkien voittokulkua. Ammattiin valmistuvien valokuvaukset ovat aiempaa yleisempiä, mutta silti harvinaisia. Useimmiten kyse on kaksoistutkinnon suorittaneista.

– Ammattiin valmistuvat olisivat tervetulleita ja oikeutettuja. Hekin ovat kuvansa ansainneet, Anu Sundell toteaa.

Vaihtuvia trendejä

Klassinen ylioppilaskuva ei ole menettänyt viehätystään selfie-kulttuurin keskellä. Valokuvaamoiden mukaan kuvien tyylissä näkyy kuitenkin selkeitä trendejä.

– Välillä haluttiin pois perinteisiltä raiteilta ja kuvien piti olla hirveän vauhdikkaita. Niissä haluttiin maata, roikkua ja hyppiä, ja mukana oli paljon rekvisiittaa. Se oli hauskaa, mutta aikansa kutakin. Sellaisissa kuvissa ihmisen olemus ja kasvot jäävät helposti sivuseikaksi, kertoo valokuvaaja Kirsti Nieminen kokkolalaisesta Studio Kirsti Niemisestä.

– Silloin kun digikuvaus oli uutta, kuvankäsittelystä oli välillä jopa ihan utopistisia odotuksia. Nyt siinäkin on palattu perinteisempään tyyliin, Anu Sundell muistelee.

Tämän hetken trendi on kuvaamoiden mukaan selkeä: studiossa otettu klassisen kaunis kuva.

– Ei se tarkoita pönötystä. Klassinenkin kuva voi olla rento, Sundell huomauttaa.

Kontaktia ja ohjausta

Valokuvausharrastuksen ja laadukkaiden kameroiden yleistyessä moni otattaa ylioppilaskuvan tutulla harrastelijalla. Ammattikuvaajat ovat huomanneet suuntauksen, mutta uskovat studiokuvien pitävän silti pintansa.

– Kuvia otetaan yhä enemmän itse, mutta toisaalta perinteisten ylioppilaskuvien arvostus on noussut. Muotokuvaamisessa ihmisohjaus on tärkeää, ammattikuvaaja osaa ottaa kontaktin kuvattavaan. Harrastaja ei ehkä osaa toteuttaa kuvattavan visiota siitä, miltä hän haluaa näyttää, valokuvaaja Ritva Välitalo Studio Alfasta kertoo.

Toisinaan käy niin, että kuvat otetaan itse, mutta lopulta turvaudutaan kuitenkin ammattilaiseen.

– Kun kuvia aletaan teettää, huomataan, etteivät ne vastaakaan mielikuvia eikä niistä saa käsittelemälläkään parempia. Täytyy muistaa, että vaikka tekniikka on kehittynyt, ihmisten kuvaustaidot eivät yleisesti ottaen ole parantuneet, Kirsti Nieminen kertoo.

Vahvoja visioita

Selfie-kulttuuri näkyy siinä, että kuvattavat ovat nykyään aiempaa tietoisempia omista parhaista puolistaan, ja heillä on hyvin tarkat visiot lopputuloksesta.

– Etenkin tytöt kuvaavat paljon itseään, ja tietävät mistä kulmasta he ovat omasta mielestään parhaimman näköisiä, kertoo valokuvaaja Anne Yrjänä.

– Nykyään on helpompi selvittää, mitä kuvattava haluaa. Se ei silti tarkoita, että hän osaisi olla kameran edessä. Siksi henkilöohjaus on tärkeää, Kirsti Nieminen sanoo.

Ritva Välitalo on huomannut, että myös miehet panostavat nykyään aiempaa enemmän ulkonäköönsä ja valokuviinsa. Toisaalta tietyt asiat eivät koskaan muutu.

– Olen ollut kuvaajana 30 vuotta, ja nuoret ovat aina olleet tarkkoja valokuvistaan, Välitalo nauraa.